Nyt vähän ärsyttää! Eikä niinkään vähän, vaan aika paljon. Miehet, minä vihaan teitä! (Mutta samalla rakastan, mutta nyt vihaan, koska olette niin kusipäitä.)
Tämä Perjantai-tradenomi peruutti keskiviikkona meidän treffit viestillä: "Baby ;) Ei mulle käykään pe. Tarvii joku toinen kerta jos sulle sopii.." Mikä mulkku oikeasti! Vei minulta häslingin ja paniikin, että mitä laitan päälle ja kuinka meikkaan ja muutenkin sen kivan tunteen, kun vähän jännittää, että tapaa toisen ihmisen ja pääsee puhumaan ja nauramaan ja miettimään, että saako pusua illan päätteksi. Kaiken tuon vei minulta ja tilalle tuli ärsyyntyneisyys. Ei olla hänen kanssa viestitelty siitä asti. Voin lyödä vetoa, että sitten kun Perjantai-tradenomi on taas kännissä, niin sittenhän sieltä tulee niitä viestejä, että tule tänne ja maksan taksin puolestasi yms yms yms.
Lauantaina minun piti nähdä vakiopanoni Raimo. Yleensä hän tulee hirveän myöhän luokseni, joskus 21-23 aikoihin, mutta nyt hänen piti tulla päivemmällä. Itse asiassa meidän piti nähdä jo viime viikon lauantaina, mutta eihän Raimo sitten kerennyt. Raimon siis piti tulla nyt eilen ennen klo 20 ja olisimme harrastaneet kuumaa, villiä, eläimellistä seksiä, mutta EI! Ei, ei ei, Raimo ei tullut, Raimolla oli kiire. Vitun Raimo. Siis anteeksi nyt vain, mutta kuka idiootti kieltäytyy helvetin hyvästä seksistä? Kuka ääliö tekee niin? Siis minähän olin tammikuun alussa pistämässä Raimon kanssa tämän meidän jutun pakettiin, koska ärsytti niin paljon hänen käytös. Tiedättehän sen, kun mies käy ihan kuumana ennen seksiä ja heti aktin jälkeen hänestä tulee ihan kylmä ja hän lähteekin pian pois, vaikka sinun tekisi mieli makoilla siinä alasti toisen vieressä ja halailla ja pusutella ja hipsutella sormenpäillä hänen ihoa. Raimo on käyttäytynyt juuri noin kylmästi, ja sanoin hänelle, että minulle riitti että en jaksa katsella tuommoista touhua enää että en halua tuntea itseäni niin hyväksikäytetyksi. Ja Raimohan oli silloin ihan paniikissa, että menettäisi minut, koska olen kuulemma hänen paras pano ja olen hänen paras kokonaisuus sängyssä ja että hän lupaa tehdä ihan mitä vain, kunhan meidän seksijuttu jatkuisi. Mutta mitä hän eilen teki? Ei vittu voinut tulla panemaan, koska oli niin paljon kaikkea muuta.
Tänään minun piti skypettää Carlin kanssa. Hän laittoi itse viestiä minulle torstaina ja hänen viesteistä huomasi, että hänellä oli ikävä minua. Meidän siis piti skypettää tänään hänen kanssaan ennen kuin hän menisi veljensä kanssa elokuviin. Aamupäivällä jo puhuimme siitä ja hän sanoi, että hän käy ensin lenkillä ja sitten puhumme tai niin minä ainakin asian ymmärsin. Mutta ei. Puolentoista tunnin päästä kyselin häneltä, että olisko Skype-aika ja vastauksena tuli, että hän ei kerkeä koska on KIIREINEN. Voi nyt helvetti!
Vitun miehet, ei riitä kirosanoja haukkumaan heidät pystyyn. Olisin halunnut jotain sääpinää miesrintamalle. Toisin kävi ja nyt ärsyttää. Ei edes kolmen päivän baariputki auttanut asiaa mitenkään (to: opiskelijabileet Lynissä, pe: kaverin kanssa tanssimassa Moinkeyssa, la: toisen kaverin kanssa tanssimassa Monkeyssa). Taidan ottaa pakastimesta jäätelöä ja mussuttaa sitä ja katsoa joku hyvä komedia.
single because
sunnuntai 25. tammikuuta 2015
tiistai 20. tammikuuta 2015
Tradekatastrofi
Tämä teksti on pyhitetty tapaamilleni tradenomi-miehille, joiden takia uskoni minun ja tradenomi-miehen mahdolliseen suhteeseen on mennyttä. Amen.
Aloitetaanpas ensimmäisestä ja vähemmän katastrofaalisesta tradenomitapauksesta. Näin jälkeenpäin ajateltuna ei hän edes ollut mikään katastrofi, mutta juttu vain jotenki lässähti ennen kuin se ehti alkaakaan. Kutsutaan häntä Urhoksi. Tapasin Urhon amk-opiskelijabileissä alkusyksystä 2013 tunkkaisessa Marilynissä. Siinä jotenkin kävi niin, että ystäväni lähti yhden Jorman kanssa pois ja minä jäin Urhon kanssa yksin. Tanssimme hetken Lynin tanssilattialla, mutta suuteluksihan se sitten kääntyi aika äkkiä. Muistan soimaneeni häntä, että voisi vähän parantaa niita suutelutaitojaan ja hän vain naureskeli siinä ja sanoi, että ei hän ole niin intohimoinen suutelemaan kuin nuorena oli.
Menimme Vegasin puolelle juttelemaan. Hän tilasi itselleen olueen, jonka ei sitten kuitenkaan jaksanut juoda loppuun. Sitä minä vähän ihmettelin, että miksi ihmeessä hän osti olueen, kun kello lähestyi pilkkua. Hän kyseli, halusinko minäkin jotain, mutta kieltäydyin. En vissiin edes ollut juonut koko iltana mitään, olin selvin päin. Istuimme siinä perällä "kolossa", RAY:n pelipöytää vinosti vastapäätä. Selvisi, että hän oli 26 ja opiskeli toista vuotta tradenomiksi ja tykkäsi kuunnella house-musiikkia ja vähän erilaisempaa teknoa, mitä baareissa yleensä soitetaan.
Pilkku tuli ja menimme hänen luokseen Puutarhakadulle muistaakseni. Kävelimme sinne ja hän jutteli jostain. Hänellä oli yksiö, kompakti ja melko uudenoloinen. Keittiökomero, kylpyhuone, makualkovi, parveke, iso televisio, iso pöytätietokone, Mac-läppäri ja kaiuttimia joka puolella. Hän pisti läppäristä pehmeätä teknoa tulemaan ja kuuntelimme sitä vähän aikaa. Makasin hänen kainalossa sohvalla. Siirryimme sänkyyn, kun silmäni alkoivat lurpsumaan sitä tahtia, että pysyisivät auki vain, jos teippaisi luomet otsaan. Urho lupasi, että vain nukuttaisiin, ja vielä silloin melko viattomana tyttösenä uskoin häntä. Ei aikaakaan, kun hän jo hiplaili minua joka puolelta ja pusuteltiin, ja hän selvästi halusi lisää, mutta en antanut jutun kehittyä niin pitkälle.
Aamulla menimme suihkuun ja pusuttelimme oikein urakalla siellä, niskatkin kipeytyivät, kun hän oli niin paljon minua pitempi. Urholla oli krapula, aamupalaa en saanut, meistä tuli Facebook-kavereita ja sitten lähdin kotiin. Taisin poistaa hänet kavereistani viime vuoden alussa, kun me ei koskaan sitten juteltu enää tai nähty, eikä minua kiinnostanut lukea hänen tradenomipäivityksiään.
Okei, siirrytään tapaukseen numero kaksi. Tämä on sitten vähän erikoisempi. Kutsutaan häntä Tradekonttaajaksi. Tradekonttaajan tapasin 2013 marraskuussa, silloin järjestettiin samaan aikaan kauppakorkean Pornobileet ja amk:n Pikkarit. Olin pukeutunut pornoteemaan: minishortsit ja verkkopaita. Juoksimme ystäväni kanssa Lynin ja Monkeyn välillä muutamaan otteeseen - Pikkarit siis järjestettiin Lynissä ja Pornobileet Monkyessa. Oli muuten jotenkin outoa ja vähän luonnotonta, että Lynissä kaikilla jätkillä oli kotkankatseet, kun kävelin tai tanssin. Yksi jätkäporukka tuli oikein dj-tiskin eteen, katsoi minun ja ystäväni tanssimista ja kuiskutteli toisilleen jotain.
Menimme jossain vaiheessa ystäväni kanssa tiskille hakemaan vettä. Tradekonttaaja tuli jostain ja oli: "Pakko kehuu sun paitaa. Kivat tissit." Thanks. Ystäväni katosi äkkiä johonkin ja jäin Tradekonttajan kanssa yksin. Hän kyseli, että voisiko hän tarjota jotain juotavaa ja sanoin, etten tarvitse mitään (olin silloinkin selvin päin). Tradekonttaaja kuitenkin intti siinä, että kyllä nyt jotain pitäisi ottaa, niin tilasin mustikkashotin. Siinä hän sitten valitteli, että pitikö minun ihan se kaikkein kallein ottaa, mikä nuija oikeasti. Menimme istumaan ja vähän rupattelimme. Ei aikaakaan ja Tradekonttaaja alkoi valittaa väsymystään ja, että hän menee varmaankin kotiin nukkumaan ja että olisi kivaa saada uniseuraa, kun on niin yksinäistä. Tömppönä menin sitten hänen mukaansa, ei olisi pitänyt... mutta toisaalta sitten ei olisi tätä hienoa tarinaa kerrottavana.
Tradekonttajaa asui YO-kylässä. Kun astuin ovesta sisään, järkytyin. Mihin olinkaan päätynyt? Paikka oli kuin pommin jäljiltä - likaisia vaatteita ja pölypalloja joka puolella, sänky petaamatta, jotain ihme säkkejä rivissä seinänvierustalla. Vessa/kylppäri oli yhtä kamala. Likainen ja pinttynyt pönttö, likainen valkoinen suihkuverho, lavuaari täynnä hammastahnapaakkuja ja muuta paskaa. Olisi pitänyt lähteä sieltä, mutta tyhmänä jäin sinne. Kun tulin vessasta, niin Tradekonttaaja ilmoitti, että hänellä on sitten vain yksi tyyny, että sen kanssa on pärjättävä. Menimme peiton alle ja hetken aikaa luulin, että oikeasti nukkuisimme. Hänellä oli tyyny pään alla ja minun pääni oli hänen rintakehällä. Yhtäkkiä hänen kätensä alkoivat vaellella pitkin kehoani ja huomasin, että hänen kalsarit olivat kadonneet jonnekin - PUFF, ei ollut kalsareita enää!
Tradekonttaaja varoitteli siinä, että hän on sitten simmoinen mies, että ei kovin helpolla tule että kestää tosi kauan ja monet naiset yleensä vain luovuttavat. Vähän siinä huolestuin, mutta ajattelin, että Tradekonttaaja nyt vain suurentelee asioita. Juuu, ei suurennellut... Tunnin verran jyystäsimme ja ei tulosta. Sanoin siinä hänelle, että olen kauhean väsynyt ja voisimmeko vain mennä suihkuun ja nukkumaan, kun koko jutusta ei meinaa tulla mitään. Hän suostui ja menimme suihkuun. Siellä me jotain yritimme huonolla menestyksellä. Suihkuseremonian lopulla Tradekonttaaja kertoi, että hänellä ei ole simmoista kunnon suihkulastaa, jolla voi pyyhkiä vedet lattiakaivoon ja siksi hän käyttää ikkunapesulastaa. Sitten hän meni nelinkontin seisomaan ja alkoi pyyhkiä vedet sillä hiton ikkunalastalla siihen lattiakaivoon, ei antanut edes pyyhettä ensiksi minulle. Siinä seisoin kirjaimellisesti märkänä ja vähän palelin ja katselin, kun yksi munasillaan konttailee lattialla ja pyyhkii vedet lattiakaivoon.
Lattiaproseduurin jälkeen Tradekonttaaja kuivatteli ensin itsensä likaiseen valkoiseen pyyhkeeseen ja sitten vasta antoi samaisen pyyhkeen minulle. Mikä herrasmies! Söimme voileivät ja menimme nukkumaan tai niin luulin. Tradekonnttaaja alkoi taas hiplailemaan 10 minuutin päästä. En välittänyt ja yritin jatkaa nukkumista, mutta hän ei lopettanut. Muistitin Tradekonttaajaa, mistä sovimme ja hän pyysi anteeksi ja lopetti, mutta alkoi sitten taas vähän ajan päästä hiplimään. Loppujen lopuksi en enää kestänyt, kun olin niin väsynyt ja tuuppasin häntä päättäväisesti rintakehään ja käskin lopettaa, koska halusin oikeasti nukkua ja hän ei edesauttanut asiaa mitenkään.
Aamulla Tradekonttaajalla oli yllätys yllätys krapula ja hän saattoi minut bussipysäkille, suuteli ja lähti pois. Yritin parin päivän päästä kysellä, josko näkisimme. En kyllä ymmärrä, miksi kyselin, jätkä oli täysi pelle ja huono suutelemaan nyt, kun näin jälkeenpäin ajattelee. + hän ei vaan millään lauennut, en haluaisi sellaista panoa tai poikaystävää... Niin, että loppujen lopuksi sekin juttu jäi, kun hän paljastui vielä ilkeäksi mulkuksi kaiken edellä mainitun lisäksi.
Kaiken tämän tarinoinnin tarkoitus oli se, että perjantaina menen tämän vuoden ensimmäisille treffeille ja tyyppi on tradenomi tai tällä hetkellä vailla opiskelupaikkaa olevaa tradenomi, mutta kuitenkin. Saa nyt nähdä, miten siinä käy. Ainaskin hän on paljon komeampi kuin kaksi edellistä tapausta. Raportoin treffeistä jälkikäteen, että olivatko ihan disaster vai yllätyinkö positiivisesti. Sormet ristiin ja peukut pystyyn!
Aloitetaanpas ensimmäisestä ja vähemmän katastrofaalisesta tradenomitapauksesta. Näin jälkeenpäin ajateltuna ei hän edes ollut mikään katastrofi, mutta juttu vain jotenki lässähti ennen kuin se ehti alkaakaan. Kutsutaan häntä Urhoksi. Tapasin Urhon amk-opiskelijabileissä alkusyksystä 2013 tunkkaisessa Marilynissä. Siinä jotenkin kävi niin, että ystäväni lähti yhden Jorman kanssa pois ja minä jäin Urhon kanssa yksin. Tanssimme hetken Lynin tanssilattialla, mutta suuteluksihan se sitten kääntyi aika äkkiä. Muistan soimaneeni häntä, että voisi vähän parantaa niita suutelutaitojaan ja hän vain naureskeli siinä ja sanoi, että ei hän ole niin intohimoinen suutelemaan kuin nuorena oli.
Menimme Vegasin puolelle juttelemaan. Hän tilasi itselleen olueen, jonka ei sitten kuitenkaan jaksanut juoda loppuun. Sitä minä vähän ihmettelin, että miksi ihmeessä hän osti olueen, kun kello lähestyi pilkkua. Hän kyseli, halusinko minäkin jotain, mutta kieltäydyin. En vissiin edes ollut juonut koko iltana mitään, olin selvin päin. Istuimme siinä perällä "kolossa", RAY:n pelipöytää vinosti vastapäätä. Selvisi, että hän oli 26 ja opiskeli toista vuotta tradenomiksi ja tykkäsi kuunnella house-musiikkia ja vähän erilaisempaa teknoa, mitä baareissa yleensä soitetaan.
Pilkku tuli ja menimme hänen luokseen Puutarhakadulle muistaakseni. Kävelimme sinne ja hän jutteli jostain. Hänellä oli yksiö, kompakti ja melko uudenoloinen. Keittiökomero, kylpyhuone, makualkovi, parveke, iso televisio, iso pöytätietokone, Mac-läppäri ja kaiuttimia joka puolella. Hän pisti läppäristä pehmeätä teknoa tulemaan ja kuuntelimme sitä vähän aikaa. Makasin hänen kainalossa sohvalla. Siirryimme sänkyyn, kun silmäni alkoivat lurpsumaan sitä tahtia, että pysyisivät auki vain, jos teippaisi luomet otsaan. Urho lupasi, että vain nukuttaisiin, ja vielä silloin melko viattomana tyttösenä uskoin häntä. Ei aikaakaan, kun hän jo hiplaili minua joka puolelta ja pusuteltiin, ja hän selvästi halusi lisää, mutta en antanut jutun kehittyä niin pitkälle.
Aamulla menimme suihkuun ja pusuttelimme oikein urakalla siellä, niskatkin kipeytyivät, kun hän oli niin paljon minua pitempi. Urholla oli krapula, aamupalaa en saanut, meistä tuli Facebook-kavereita ja sitten lähdin kotiin. Taisin poistaa hänet kavereistani viime vuoden alussa, kun me ei koskaan sitten juteltu enää tai nähty, eikä minua kiinnostanut lukea hänen tradenomipäivityksiään.
Okei, siirrytään tapaukseen numero kaksi. Tämä on sitten vähän erikoisempi. Kutsutaan häntä Tradekonttaajaksi. Tradekonttaajan tapasin 2013 marraskuussa, silloin järjestettiin samaan aikaan kauppakorkean Pornobileet ja amk:n Pikkarit. Olin pukeutunut pornoteemaan: minishortsit ja verkkopaita. Juoksimme ystäväni kanssa Lynin ja Monkeyn välillä muutamaan otteeseen - Pikkarit siis järjestettiin Lynissä ja Pornobileet Monkyessa. Oli muuten jotenkin outoa ja vähän luonnotonta, että Lynissä kaikilla jätkillä oli kotkankatseet, kun kävelin tai tanssin. Yksi jätkäporukka tuli oikein dj-tiskin eteen, katsoi minun ja ystäväni tanssimista ja kuiskutteli toisilleen jotain.
Menimme jossain vaiheessa ystäväni kanssa tiskille hakemaan vettä. Tradekonttaaja tuli jostain ja oli: "Pakko kehuu sun paitaa. Kivat tissit." Thanks. Ystäväni katosi äkkiä johonkin ja jäin Tradekonttajan kanssa yksin. Hän kyseli, että voisiko hän tarjota jotain juotavaa ja sanoin, etten tarvitse mitään (olin silloinkin selvin päin). Tradekonttaaja kuitenkin intti siinä, että kyllä nyt jotain pitäisi ottaa, niin tilasin mustikkashotin. Siinä hän sitten valitteli, että pitikö minun ihan se kaikkein kallein ottaa, mikä nuija oikeasti. Menimme istumaan ja vähän rupattelimme. Ei aikaakaan ja Tradekonttaaja alkoi valittaa väsymystään ja, että hän menee varmaankin kotiin nukkumaan ja että olisi kivaa saada uniseuraa, kun on niin yksinäistä. Tömppönä menin sitten hänen mukaansa, ei olisi pitänyt... mutta toisaalta sitten ei olisi tätä hienoa tarinaa kerrottavana.
Tradekonttajaa asui YO-kylässä. Kun astuin ovesta sisään, järkytyin. Mihin olinkaan päätynyt? Paikka oli kuin pommin jäljiltä - likaisia vaatteita ja pölypalloja joka puolella, sänky petaamatta, jotain ihme säkkejä rivissä seinänvierustalla. Vessa/kylppäri oli yhtä kamala. Likainen ja pinttynyt pönttö, likainen valkoinen suihkuverho, lavuaari täynnä hammastahnapaakkuja ja muuta paskaa. Olisi pitänyt lähteä sieltä, mutta tyhmänä jäin sinne. Kun tulin vessasta, niin Tradekonttaaja ilmoitti, että hänellä on sitten vain yksi tyyny, että sen kanssa on pärjättävä. Menimme peiton alle ja hetken aikaa luulin, että oikeasti nukkuisimme. Hänellä oli tyyny pään alla ja minun pääni oli hänen rintakehällä. Yhtäkkiä hänen kätensä alkoivat vaellella pitkin kehoani ja huomasin, että hänen kalsarit olivat kadonneet jonnekin - PUFF, ei ollut kalsareita enää!
Tradekonttaaja varoitteli siinä, että hän on sitten simmoinen mies, että ei kovin helpolla tule että kestää tosi kauan ja monet naiset yleensä vain luovuttavat. Vähän siinä huolestuin, mutta ajattelin, että Tradekonttaaja nyt vain suurentelee asioita. Juuu, ei suurennellut... Tunnin verran jyystäsimme ja ei tulosta. Sanoin siinä hänelle, että olen kauhean väsynyt ja voisimmeko vain mennä suihkuun ja nukkumaan, kun koko jutusta ei meinaa tulla mitään. Hän suostui ja menimme suihkuun. Siellä me jotain yritimme huonolla menestyksellä. Suihkuseremonian lopulla Tradekonttaaja kertoi, että hänellä ei ole simmoista kunnon suihkulastaa, jolla voi pyyhkiä vedet lattiakaivoon ja siksi hän käyttää ikkunapesulastaa. Sitten hän meni nelinkontin seisomaan ja alkoi pyyhkiä vedet sillä hiton ikkunalastalla siihen lattiakaivoon, ei antanut edes pyyhettä ensiksi minulle. Siinä seisoin kirjaimellisesti märkänä ja vähän palelin ja katselin, kun yksi munasillaan konttailee lattialla ja pyyhkii vedet lattiakaivoon.
Lattiaproseduurin jälkeen Tradekonttaaja kuivatteli ensin itsensä likaiseen valkoiseen pyyhkeeseen ja sitten vasta antoi samaisen pyyhkeen minulle. Mikä herrasmies! Söimme voileivät ja menimme nukkumaan tai niin luulin. Tradekonnttaaja alkoi taas hiplailemaan 10 minuutin päästä. En välittänyt ja yritin jatkaa nukkumista, mutta hän ei lopettanut. Muistitin Tradekonttaajaa, mistä sovimme ja hän pyysi anteeksi ja lopetti, mutta alkoi sitten taas vähän ajan päästä hiplimään. Loppujen lopuksi en enää kestänyt, kun olin niin väsynyt ja tuuppasin häntä päättäväisesti rintakehään ja käskin lopettaa, koska halusin oikeasti nukkua ja hän ei edesauttanut asiaa mitenkään.
Aamulla Tradekonttaajalla oli yllätys yllätys krapula ja hän saattoi minut bussipysäkille, suuteli ja lähti pois. Yritin parin päivän päästä kysellä, josko näkisimme. En kyllä ymmärrä, miksi kyselin, jätkä oli täysi pelle ja huono suutelemaan nyt, kun näin jälkeenpäin ajattelee. + hän ei vaan millään lauennut, en haluaisi sellaista panoa tai poikaystävää... Niin, että loppujen lopuksi sekin juttu jäi, kun hän paljastui vielä ilkeäksi mulkuksi kaiken edellä mainitun lisäksi.
Kaiken tämän tarinoinnin tarkoitus oli se, että perjantaina menen tämän vuoden ensimmäisille treffeille ja tyyppi on tradenomi tai tällä hetkellä vailla opiskelupaikkaa olevaa tradenomi, mutta kuitenkin. Saa nyt nähdä, miten siinä käy. Ainaskin hän on paljon komeampi kuin kaksi edellistä tapausta. Raportoin treffeistä jälkikäteen, että olivatko ihan disaster vai yllätyinkö positiivisesti. Sormet ristiin ja peukut pystyyn!
maanantai 12. tammikuuta 2015
Jos olisin mies
Yhtenä iltana minä ja hyvä ystäväni aloimme miettiä, että millaista elämä oikein olisi, jos olisimme syntyneet kaksilahkeisiksi. Rakastamme olla naisia, mutta tämmöinen hassu ajatus putkahti yhtäkkiä päähän emmekä päässeet yli eikä ympäri siitä aiheesta. Ajatus oli kovin kiintoisa, joten päätin vuoden ensimmäisen blogikirjoituksen pyhittää tällaiselle jossittelulle, varsinkin, kun tiedän, että ainakin yksi mies lukee blogiani. Sen kummemmitta pohjustuksitta - "Jos minä olisin mies":
Jos minä olisin mies, elämä olisi tuhat kertaa helpompaa. Lähdetäänpäs liikkeelle ihan niistä ilmiselvistä asioista: kuukautiset, meikkaaminen, suurin osa ulkonäköpaineista, pelko lihomisesta, karvojen ajaminen ja kauheat seremoniat julkisissa vessoissa käydessä olisivat poissa. Seremonioilla siis tarkoitan, että pakko laittaa aina simmonen kerros sitä vessapaperia wc-istuimelle, ennen kuin voi tarpeet tehdä. En halua kenenkään pöpöjä pyllyihooni tarttuvan.
Mutta siis, kaikki edellä mainitut asiat olisivat historiaa. Ei tarvitsisi kärsiä niistä kivuista ja ällöttävästä, epäseksikkäästä olosta, joka kuukautisten aikana on taattu. Ei tarvitsisi meikata, koska tietenkin olisin semi hyvännäköinen jätkä. Tämä myös selittäisi sen, että suurin osa ulkonäköpaineista olisi poissa. Ei sillä, että olisin nyttenkään mikään ulkonäköaddikti. Se on vain tosiasia, että naisena ulkonäöstään on huoehdittava paremmin ja tarkemmin kuin miesten. Ollessani mies ei tarvitsisi ajatella, mitä syön. Voisin syödä mitä paskaa vain ja silti pysyisin hyvässä kunnossa. Voisin unohtaa kaikennäköisten karvojen ajon joka toinen päivää, koska miehillä kuuluu niitä olla joka puolella. Minulla olisi simmoinen seksikäs sänki, jota kaikki tytöt kuolaisivat. Ja kun kävisin vessassa, leikkisin pippelilläni simmoista "kuinka keskelle wc-istuimen reikää voin osua" -leikkiä. Vitsit se olisi muuten hauskaa! Miehet kertokaa, leikittekö oikeasti tuota leikkiä vai lähtikö mielikuvitukseni pippelin omistamisesta ihan omille teilleen.
Jos olisin mies, kävisin ainakin neljästi salilla pumppaamassa lihaksia ja treenaamassa sixpackiä ja hankkimassa jumalaista pebaa. Kävisin silloin tällöin lenkkeilemässä ja tanssitaitoni olisivat primaa luokkaa. Kävisin ainakin joka toinen viikonloppu tanssittamassa tyttöjä baarissa ja tietenkin iskisin joka reissulla kivannäköisen mimmin. Välttämättä en joka kerta lähtisi tytön mukaan, mutta siitä ei voi olla varmaa, sillä olisinhan mies ja minulla olisi miehen tarpeet ja jokainenhan tietää, että ne miesten tarpeet ovat hyvin hyvin tärkeitä niille miehille. Joten näin tarkemmin ajateltuna ihan varmasti lähtisin jokaisen iskemäni mimmin mukaan. Olisin kuitenkin pohjimmiltani simmoinen syvällinen tapaus ja etsisin "sitä oikeaa". Aina baaripanon jälkeen toteisin itselleni, että ei sieltä baareista niitä elämänkumppaneja löydä, mutta silti jatkaisin harrastamaan yhden illan juttuja.
Näistä yhden illan jutuista puheen ollen, tärkeä asia unohtui! Nimittäin pikkukaverini koko tai eihän se mikään pieni olisi. Omistaisin ainakin sen viisitoistasenttisen vempaimen ja osaisin käyttää sitä kuin mikäkin pro, olisin mimmien paras pano ikinä. Senpä takia he haluisivat, että suhteemme kehittyisi pitemmälle, mutta minä en baariheiloista mitään tyttöystäviä tekisi. Korkeintaan voisin ottaa jonkun vakiopanoksi, mutta siihen se sitten jäisi.
Olisin fiksu ja minulla olisi jonkun verran kavereita, enimmäkseen jätkiä ja muutama tyttö. Olisin varmaan salaa rakastunut johonkuhun kaverityttöön. Pitkään aikaan en uskaltaisi sanoa asiasta mitään, mutta sitten ottaisin itseäni niskasta kiinni ja kertoisin tunteistani. Tietenkin toivoisin, että hänkin tuntisi samoin ja päätyisimme yhteen ja seurustelisimme ja menisimme naimisiin ja hankkisimme lapset ja rakentaisimme talo. Jos näin ei kuitenkaan kävisi, pysyisimme silti ystävinä, sillä en heittäisi hyvää ystävyyttä roskiin. Jos saisin pakit, niin parina ekana viikkona panisin vakio panostani aivot pihalle ja kävisin salilla joka päivä, purkaisin sillä tavalla pettymystäni. Ja jos en saisi pakkeja, niin panisin tyttöystäväni aivot pihalle ilosta.
Sellainen mies olisin.
PS. Tämän ei pitänyt olla niin seksipainoitteinen, mutta tiedättehän, missä miesten ajatukset aina pyörivät. Omistauduin rooliini.
Jos minä olisin mies, elämä olisi tuhat kertaa helpompaa. Lähdetäänpäs liikkeelle ihan niistä ilmiselvistä asioista: kuukautiset, meikkaaminen, suurin osa ulkonäköpaineista, pelko lihomisesta, karvojen ajaminen ja kauheat seremoniat julkisissa vessoissa käydessä olisivat poissa. Seremonioilla siis tarkoitan, että pakko laittaa aina simmonen kerros sitä vessapaperia wc-istuimelle, ennen kuin voi tarpeet tehdä. En halua kenenkään pöpöjä pyllyihooni tarttuvan.
Mutta siis, kaikki edellä mainitut asiat olisivat historiaa. Ei tarvitsisi kärsiä niistä kivuista ja ällöttävästä, epäseksikkäästä olosta, joka kuukautisten aikana on taattu. Ei tarvitsisi meikata, koska tietenkin olisin semi hyvännäköinen jätkä. Tämä myös selittäisi sen, että suurin osa ulkonäköpaineista olisi poissa. Ei sillä, että olisin nyttenkään mikään ulkonäköaddikti. Se on vain tosiasia, että naisena ulkonäöstään on huoehdittava paremmin ja tarkemmin kuin miesten. Ollessani mies ei tarvitsisi ajatella, mitä syön. Voisin syödä mitä paskaa vain ja silti pysyisin hyvässä kunnossa. Voisin unohtaa kaikennäköisten karvojen ajon joka toinen päivää, koska miehillä kuuluu niitä olla joka puolella. Minulla olisi simmoinen seksikäs sänki, jota kaikki tytöt kuolaisivat. Ja kun kävisin vessassa, leikkisin pippelilläni simmoista "kuinka keskelle wc-istuimen reikää voin osua" -leikkiä. Vitsit se olisi muuten hauskaa! Miehet kertokaa, leikittekö oikeasti tuota leikkiä vai lähtikö mielikuvitukseni pippelin omistamisesta ihan omille teilleen.
Jos olisin mies, kävisin ainakin neljästi salilla pumppaamassa lihaksia ja treenaamassa sixpackiä ja hankkimassa jumalaista pebaa. Kävisin silloin tällöin lenkkeilemässä ja tanssitaitoni olisivat primaa luokkaa. Kävisin ainakin joka toinen viikonloppu tanssittamassa tyttöjä baarissa ja tietenkin iskisin joka reissulla kivannäköisen mimmin. Välttämättä en joka kerta lähtisi tytön mukaan, mutta siitä ei voi olla varmaa, sillä olisinhan mies ja minulla olisi miehen tarpeet ja jokainenhan tietää, että ne miesten tarpeet ovat hyvin hyvin tärkeitä niille miehille. Joten näin tarkemmin ajateltuna ihan varmasti lähtisin jokaisen iskemäni mimmin mukaan. Olisin kuitenkin pohjimmiltani simmoinen syvällinen tapaus ja etsisin "sitä oikeaa". Aina baaripanon jälkeen toteisin itselleni, että ei sieltä baareista niitä elämänkumppaneja löydä, mutta silti jatkaisin harrastamaan yhden illan juttuja.
Näistä yhden illan jutuista puheen ollen, tärkeä asia unohtui! Nimittäin pikkukaverini koko tai eihän se mikään pieni olisi. Omistaisin ainakin sen viisitoistasenttisen vempaimen ja osaisin käyttää sitä kuin mikäkin pro, olisin mimmien paras pano ikinä. Senpä takia he haluisivat, että suhteemme kehittyisi pitemmälle, mutta minä en baariheiloista mitään tyttöystäviä tekisi. Korkeintaan voisin ottaa jonkun vakiopanoksi, mutta siihen se sitten jäisi.
Olisin fiksu ja minulla olisi jonkun verran kavereita, enimmäkseen jätkiä ja muutama tyttö. Olisin varmaan salaa rakastunut johonkuhun kaverityttöön. Pitkään aikaan en uskaltaisi sanoa asiasta mitään, mutta sitten ottaisin itseäni niskasta kiinni ja kertoisin tunteistani. Tietenkin toivoisin, että hänkin tuntisi samoin ja päätyisimme yhteen ja seurustelisimme ja menisimme naimisiin ja hankkisimme lapset ja rakentaisimme talo. Jos näin ei kuitenkaan kävisi, pysyisimme silti ystävinä, sillä en heittäisi hyvää ystävyyttä roskiin. Jos saisin pakit, niin parina ekana viikkona panisin vakio panostani aivot pihalle ja kävisin salilla joka päivä, purkaisin sillä tavalla pettymystäni. Ja jos en saisi pakkeja, niin panisin tyttöystäväni aivot pihalle ilosta.
Sellainen mies olisin.
PS. Tämän ei pitänyt olla niin seksipainoitteinen, mutta tiedättehän, missä miesten ajatukset aina pyörivät. Omistauduin rooliini.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)