single because

single because

tiistai 20. tammikuuta 2015

Tradekatastrofi

Tämä teksti on pyhitetty tapaamilleni tradenomi-miehille, joiden takia uskoni minun ja tradenomi-miehen mahdolliseen suhteeseen on mennyttä. Amen.

Aloitetaanpas ensimmäisestä ja vähemmän katastrofaalisesta tradenomitapauksesta. Näin jälkeenpäin ajateltuna ei hän edes ollut mikään katastrofi, mutta juttu vain jotenki lässähti ennen kuin se ehti alkaakaan. Kutsutaan häntä Urhoksi. Tapasin Urhon amk-opiskelijabileissä alkusyksystä 2013 tunkkaisessa Marilynissä. Siinä jotenkin kävi niin, että ystäväni lähti yhden Jorman kanssa pois ja minä jäin Urhon kanssa yksin. Tanssimme hetken Lynin tanssilattialla, mutta suuteluksihan se sitten kääntyi aika äkkiä. Muistan soimaneeni häntä, että voisi vähän parantaa niita suutelutaitojaan ja hän vain naureskeli siinä ja sanoi, että ei hän ole niin intohimoinen suutelemaan kuin nuorena oli.

Menimme Vegasin puolelle juttelemaan. Hän tilasi itselleen olueen, jonka ei sitten kuitenkaan jaksanut juoda loppuun. Sitä minä vähän ihmettelin, että miksi ihmeessä hän osti olueen, kun kello lähestyi pilkkua. Hän kyseli, halusinko minäkin jotain, mutta kieltäydyin. En vissiin edes ollut juonut koko iltana mitään, olin selvin päin. Istuimme siinä perällä "kolossa", RAY:n pelipöytää vinosti vastapäätä. Selvisi, että hän oli 26 ja opiskeli toista vuotta tradenomiksi ja tykkäsi kuunnella house-musiikkia ja vähän erilaisempaa teknoa, mitä baareissa yleensä soitetaan.

Pilkku tuli ja menimme hänen luokseen Puutarhakadulle muistaakseni. Kävelimme sinne ja hän jutteli jostain. Hänellä oli yksiö, kompakti ja melko uudenoloinen. Keittiökomero, kylpyhuone, makualkovi, parveke, iso televisio, iso pöytätietokone, Mac-läppäri ja kaiuttimia joka puolella. Hän pisti läppäristä pehmeätä teknoa tulemaan ja kuuntelimme sitä vähän aikaa. Makasin hänen kainalossa sohvalla. Siirryimme sänkyyn, kun silmäni alkoivat lurpsumaan sitä tahtia, että pysyisivät auki vain, jos teippaisi luomet otsaan. Urho lupasi, että vain nukuttaisiin, ja vielä silloin melko viattomana tyttösenä uskoin häntä. Ei aikaakaan, kun hän jo hiplaili minua joka puolelta ja pusuteltiin, ja hän selvästi halusi lisää, mutta en antanut jutun kehittyä niin pitkälle.

Aamulla menimme suihkuun ja pusuttelimme oikein urakalla siellä, niskatkin kipeytyivät, kun hän oli niin paljon minua pitempi. Urholla oli krapula, aamupalaa en saanut, meistä tuli Facebook-kavereita ja sitten lähdin kotiin. Taisin poistaa hänet kavereistani viime vuoden alussa, kun me ei koskaan sitten juteltu enää tai nähty, eikä minua kiinnostanut lukea hänen tradenomipäivityksiään.

Okei, siirrytään tapaukseen numero kaksi. Tämä on sitten vähän erikoisempi. Kutsutaan häntä Tradekonttaajaksi. Tradekonttaajan tapasin 2013 marraskuussa, silloin järjestettiin samaan aikaan kauppakorkean Pornobileet ja amk:n Pikkarit. Olin pukeutunut pornoteemaan: minishortsit ja verkkopaita. Juoksimme ystäväni kanssa Lynin ja Monkeyn välillä muutamaan otteeseen - Pikkarit siis järjestettiin Lynissä ja Pornobileet Monkyessa. Oli muuten jotenkin outoa ja vähän luonnotonta, että Lynissä kaikilla jätkillä oli kotkankatseet, kun kävelin tai tanssin. Yksi jätkäporukka tuli oikein dj-tiskin eteen, katsoi minun ja ystäväni tanssimista ja kuiskutteli toisilleen jotain.

Menimme jossain vaiheessa ystäväni kanssa tiskille hakemaan vettä. Tradekonttaaja tuli jostain ja oli: "Pakko kehuu sun paitaa. Kivat tissit." Thanks. Ystäväni katosi äkkiä johonkin ja jäin Tradekonttajan kanssa yksin. Hän kyseli, että voisiko hän tarjota jotain juotavaa ja sanoin, etten tarvitse mitään (olin silloinkin selvin päin). Tradekonttaaja kuitenkin intti siinä, että kyllä nyt jotain pitäisi ottaa, niin tilasin mustikkashotin. Siinä hän sitten valitteli, että pitikö minun ihan se kaikkein kallein ottaa, mikä nuija oikeasti. Menimme istumaan ja vähän rupattelimme. Ei aikaakaan ja Tradekonttaaja alkoi valittaa väsymystään ja, että hän menee varmaankin kotiin nukkumaan ja että olisi kivaa saada uniseuraa, kun on niin yksinäistä. Tömppönä menin sitten hänen mukaansa, ei olisi pitänyt... mutta toisaalta sitten ei olisi tätä hienoa tarinaa kerrottavana.

Tradekonttajaa asui YO-kylässä. Kun astuin ovesta sisään, järkytyin. Mihin olinkaan päätynyt? Paikka oli kuin pommin jäljiltä - likaisia vaatteita ja pölypalloja joka puolella, sänky petaamatta, jotain ihme säkkejä rivissä seinänvierustalla. Vessa/kylppäri oli yhtä kamala. Likainen ja pinttynyt pönttö, likainen valkoinen suihkuverho, lavuaari täynnä hammastahnapaakkuja ja muuta paskaa. Olisi pitänyt lähteä sieltä, mutta tyhmänä jäin sinne. Kun tulin vessasta, niin Tradekonttaaja ilmoitti, että hänellä on sitten vain yksi tyyny, että sen kanssa on pärjättävä. Menimme peiton alle ja hetken aikaa luulin, että oikeasti nukkuisimme. Hänellä oli tyyny pään alla ja minun pääni oli hänen rintakehällä. Yhtäkkiä hänen kätensä alkoivat vaellella pitkin kehoani ja huomasin, että hänen kalsarit olivat kadonneet jonnekin - PUFF, ei ollut kalsareita enää!

Tradekonttaaja varoitteli siinä, että hän on sitten simmoinen mies, että ei kovin helpolla tule että kestää tosi kauan ja monet naiset yleensä vain luovuttavat. Vähän siinä huolestuin, mutta ajattelin, että Tradekonttaaja nyt vain suurentelee asioita. Juuu, ei suurennellut... Tunnin verran jyystäsimme ja ei tulosta. Sanoin siinä hänelle, että olen kauhean väsynyt ja voisimmeko vain mennä suihkuun ja nukkumaan, kun koko jutusta ei meinaa tulla mitään. Hän suostui ja menimme suihkuun. Siellä me jotain yritimme huonolla menestyksellä. Suihkuseremonian lopulla Tradekonttaaja kertoi, että hänellä ei ole simmoista kunnon suihkulastaa, jolla voi pyyhkiä vedet lattiakaivoon ja siksi hän käyttää ikkunapesulastaa. Sitten hän meni nelinkontin seisomaan ja alkoi pyyhkiä vedet sillä hiton ikkunalastalla siihen lattiakaivoon, ei antanut edes pyyhettä ensiksi minulle. Siinä seisoin kirjaimellisesti märkänä ja vähän palelin ja katselin, kun yksi munasillaan konttailee lattialla ja pyyhkii vedet lattiakaivoon.

Lattiaproseduurin jälkeen Tradekonttaaja kuivatteli ensin itsensä likaiseen valkoiseen pyyhkeeseen ja sitten vasta antoi samaisen pyyhkeen minulle. Mikä herrasmies!  Söimme voileivät ja menimme nukkumaan tai niin luulin. Tradekonnttaaja alkoi taas hiplailemaan 10 minuutin päästä. En välittänyt ja yritin jatkaa nukkumista, mutta hän ei lopettanut. Muistitin Tradekonttaajaa, mistä sovimme ja hän pyysi anteeksi ja lopetti, mutta alkoi sitten taas vähän ajan päästä hiplimään. Loppujen lopuksi en enää kestänyt, kun olin niin väsynyt ja tuuppasin häntä päättäväisesti rintakehään ja käskin lopettaa, koska halusin oikeasti nukkua ja hän ei edesauttanut asiaa mitenkään.

Aamulla Tradekonttaajalla oli yllätys yllätys krapula ja hän saattoi minut bussipysäkille, suuteli ja lähti pois. Yritin parin päivän päästä kysellä, josko näkisimme. En kyllä ymmärrä, miksi kyselin, jätkä oli täysi pelle ja huono suutelemaan nyt, kun näin jälkeenpäin ajattelee. + hän ei vaan millään lauennut, en haluaisi sellaista panoa tai poikaystävää... Niin, että loppujen lopuksi sekin juttu jäi, kun hän paljastui vielä ilkeäksi mulkuksi kaiken edellä mainitun lisäksi.

Kaiken tämän tarinoinnin tarkoitus oli se, että perjantaina menen tämän vuoden ensimmäisille treffeille ja tyyppi on tradenomi tai tällä hetkellä vailla opiskelupaikkaa olevaa tradenomi, mutta kuitenkin. Saa nyt nähdä, miten siinä käy. Ainaskin hän on paljon komeampi kuin kaksi edellistä tapausta. Raportoin treffeistä jälkikäteen, että olivatko ihan disaster vai yllätyinkö positiivisesti. Sormet ristiin ja peukut pystyyn!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä kommentti! :)