Hyvä ystäväni yllytti minut lataamaan viime viikon sunnuntaina Tinderin uudestaan, etten päätyisi tekemään mitään tyhmää. Niki nimittäin oli käymässä Turussa (Snapchat kertoo kaiken) ja oli tooooosi lähellä, ettei käynyt niin, että olisin laittanut hänelle sunnuntaina viestiä ja pyytänyt sitä tulla käymään. Latasin siis Tinderin ja päivitin kaikki kuvat ja kirjoitin uuden kuvaustekstin. Siinä meni sen verran kauan, että touhutessani unohdin Nikin ja typerän hinkuni laittaa hänelle viestiä.
Tinder-jahti mikälie on siis taas päällä, woop woop! XD Tällä kertaa olen kyllä sen verran viisaampi, että vaihdan numeroita vasta sen jälkeen, kun olen ihmisen tavannut. Että jos sattuuki sellainen tapaus taas kohdalle, jonka seurasta pitää paeta hätäpuhelun avulla, niin ainakin silloin voi poistaa hänet vain Tinderistä, eikä tarvitse blockata vielä kaiken lisäksi Whatsappissakin.
Tällä hetkellä minulla on pari potentiaalista ehdokasta ja olisi ihan kivaa nähdä heidän kanssa jossain. Minulla on sellainen olo, ettei minkään tarvitse mennä vakavaksi ja jos juttu ei kulje sen verran hyvin, että molemmat haluaisivat nähdä toisenkin kerran, en todellakaan pahastu. Pikemminkin ehkä ihan hyvä niinkin, jos niin käy. Toisaalta taas en jaksaisi käydä niitä samoja ensitreffien keskusteluja: mistä tykkäät, oletko matkustellut paljon, millaista musiikkia kuuntelet, mitä teet vapaa-ajalla jne jne...
Tinderissä siis kaikki menee ihan hyvin. Entäpä sinkkuelämä somen ulkopuolella? Viime viikon perjantain päädyin Dynamoon ja se oli sitten ensimmäinen ja VIIMEINEN kerta. En enää ikinä aio eksyä sinne! Oli varmaan tuskallisin baarireissu ikinä, varsinkin kun en edes ollut kunnolla kännissä. Lauantaina onneksi meininki oli tuhat kertaa parempi, vaikka olinki ihan selvinpäin liikkeellä. Menimme ystävieni kanssa tsekkaamaan uudistettu Aussie bar. Jokilaivan tanssilattia sai kyytiä, kun kolme dancing queeniä näytti tanssimoovinsa. Ainoa huono puoli oli vain se, että silloin oli hitosti porukkaa liikkeellä ja jokilaiva oli ihan täynnä. Lähdimme joskus kahden aikoihin kotia kohti juuri tästä syystä.
Tämän viikon perjantaina kävimme testaamassa ystäväni kanssa Helsingin yöelämän tarjontaa. Meidät oli kutsttu ystäväni siskon ja tämän poikaystävän tupareille ja koska olimme päättäneet, että Helsingin yöelämä pitää tänä kesänä kokea, tuli hoidettua kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Kävimme testaamassa Summer Heat -nimistä paikkaa, se on samassa rakennuksessa, mistä saa niitä Magnum-jätskejä. Aluksi meno oli aika laimeeta ja mietimme, että jos näin jatkuu koko illan, niin ei ikinä enää tulla Helsinkii bilettämään. Onneksi tunnelma alkoi nousta ja asioita rupesi tapahtumaan - aluksi meidät tuli iskemään helsinkiläinen lentäjäksi opiskeleva nörttipoika ja hänen vallasta meidät pelasti kaksi muuta helsinkiläistä jätkää. Selvisi, että he olivat meitä vuoden tai kaksi vanhempia ja toinen oli ainakin töissä vankilavartijana. Kovasti he kutsuivat meitä lähtemään seuraavana päivänä Hämeenlinnaan juhlimaan ja lyttäsivät Turkua ja sen menoa.
Päädyin jossain vaiheessa pussailemaan vankilavartijan kanssa ja hänen kaveri, jota aloimme ystäväni kanssa epäilemään olevan homo, katoili mutta tanssi ystväni kanssa awkwardisti. Illan tavoittelemani saldo, tanssiminen ja nuoleminen jonkun semihyvännäköisen jätkän kanssa, oli täytetty ja lähdimme baarista noin kolmen aikoihin kävelemään ympäri Helsingin syrjäisempiä keskustan katuja. Onnistuimme eksymään, mutta löysimme onneksi jossain vaiheessa perille ystäväni siskon ja tämän poikaystävän kämpille.
Eilen sitten olin samaisen ystäväni, joka käski lataamaan Tinderin takaisin, kanssa tanssimassa Börssissä. En ole ikinä nähnyt niin paljon hyvännäköisiä jätkiä yhdessä yössä samassa paikassa. Silmäruokaa siis riitti ja tuli flirttailtuakin. Baarin jälkeen kävimme hakemassa kebabit ranskalaisilla <3
Tässä sitä siis opetteleen olemaan jälleen itsenäinen, vahva ja itsevarma nainen, joka ei tarvitse ketään, joka ei häntä tarvitse. Elämä on oikeasti loppujen lopuksi aika ihanaa, vaikka ei pääsisikään käpertymään sen jonkun tietyn kainaloon sunnuntai-iltana ja höpöttelemään kaikennäköistä ja pusuttelemaan. Ulkona paistaa pitkästä aikaa aurinko ja hyvä musiikki soi taustalla. Ei tähän tarvitse ketään ylimääräistä, yksinkin on ihanaa olla. + Lippu Blockfeteillekin löytyy! Cheekin näkeminen elokuun loppupuolella häivyttää sellaisetkin synkät ajatukset, kuin että huomenna töihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä kommentti! :)