Tiistaina traumatisoiduin pahasti taas vähäksi aikaa. Voi jummi jammi, en kyllä pane seuraavan kerran ennen kuukautisia, niin pahat traumat sain toissapäivänä.
Tapasin yhden Amatöörin. Ennen tiistaita näimme hänen kanssaan muutama viikko takaperin Fontanassa. Amatööri tarjosi minulle silloin kaakaon ja joimme myös appelsiinivettä ja juttelimme kolme vai neljä tuntia putkeen hänen kanssaan. Olin aika skeptinen niitä treffejä kohtaan, koska en oikein pitänyt Amatöörin viestihuumorista. Olen huumorintajuinen ja minusta monet asiat ovat hauskoja, mutta sitten, kun juttu alkaa mennä rotuvitseiksi, niin siinä kohtaa ei enää oikein naurata.
Tapasimme siis silloin Fontanassa ja hän yllätti minut positiivisesti, että oli oikeasti fiksu ja hauska ja aika kului hänen kanssaan tosi nopeasti. Hän saattoi minut illan päätteeksi bussipysäkilleni ja antoi lopuksi halin. Myöhemmin sinä iltana, kun olin jo päässyt kotiin, hän laittoi viestiä ja juttelimme hetken aikaa. Jossain vaiheessa Amatööri sanoi, että halusi tarkentaa asioita, että hän ei etsi mitään suhdetta ja ei halua, että saan vääränlaisen kuvan meidän jutusta. Kerroin, että hyvä tietää ja etten tiedä itsekään, mitä haluan, niin parempi saada faktat tiskille saman tien. Juttelimme vielä jotain, että voisimme nähdä joskus panomielessä.
Tiistaina sitten näimme panomielessä tai no, miten sen nyt ottaa... Sanoin hänelle kuitenkin aikaisemmin, etten halua, että hänelle se on itsestäänselvyys, että kun hän tulee luokseni (Amatööri kun asuu vielä vanhempien luona ylläripylläri), että ryhdytään heti hommiin, vaan että tapaamisen pääpointtina ei ole seksi. Sanoin, että nähdään ja katotaan, mihin ja miten asiat etenee, mutta että ei panna samantien, kun hän astuu ovesta sisään. Hän suostui ja sanoi vielä: "Ei sitä tiiä, jos ees jaksan :D"
Amatööri tuli joskus seitsemän aikoihin tänne. Maailma tai siis Turku on pieni.. Amatöörin isoveli on asunut tässä samassa kämpässä vuoden verran vuonna 2009 - kuulostaa kauhean historialiselta. Aika alussa vierailuaan Amatööri kysyi, mistä tunnen yhden Raimon (=vakiopanoni). Ai, että! Olin siinä sitten, että kunhan tunnen vaan. Ei tainut oikein mennä läpi. Amatööri ja Raimo kävivät samaa lukiota ja olivat samalla luokalla... Pakko nyt tähän väliin sanoa, että Raimo vie 100-0!
Juttelimme Amatöörin kanssa siinä niitä näitä ja sitten hän otti minut kainaloon jossain vaiheessa ja ei siinä kauan kestänyt, kun aloimme pussailemaan. Olin hänen päällään sohvalla ja ensin hän otti minulta topin pois ja vähän aja päästä pienen taistelun jälkeen lähtivät myös rintsikat. Tarjouduin auttamaan häntä niissä, kun tuntui, ettei hän meinanut saada niitä auki, mutta tosi miehenä hän ei voinut apua hyväksyä ja hoiti homman itse. Siinä pussailimme aika kauan ja hän hipsutteli sormenpäillään selkääni ja siinä oli aika hyvä olla, kunnes vasen lonkkani alkoi kramppaamaan.
Siirryimme sängylleni (asun yksiössä, niin sohvalta sängylle ei ole pitkä matka) ja hän tuli päälleni makaamaan ja jatkoimme pussailua. Jossain vaiheessa siirryimme seuraavalle levelille = käsipeli mukaan. Siinä hommailtiin jonkin aikaa ja sitten hän töksäytti: "Ei vitsit, unohdin kortsut mun koululaukkuun!" Miettisin siinä kohtia, että pitäiskö vai eikö sanoa, että kyllä minultakin muutama kortsu löytyy. Päädyin sanomaan, että omistan minäkin kortsuja, mutta olisi pitänyt näin jälkeenpäin ajateltuna jättää sanomatta.
Hain hänelle kortsun ja käskin häntä laittamaan itsensä kuntoon sillä aikaa, kun itse kävisin vessassa. Vessasta tultuani katsoin häntä hämmentyneenä. Amatööri oli rullannut kortsun kokonaan auki ja tuijotti minua ja oli: "Tuu auttamaan mua laittamaan tää." Voi pyhä Sylvi sentään! Kuka tyhmä tekee noin? Siinä aloin epäilemään, että oliko Amatööri neitsyt vai eikö hän ole koskaan elämässään kortsua käyttänyt. Yritin rullata kortsun takaisin ja pistää sitten sen Amatöörin kalulle, mutta se ei oikein onnistunut ja jouduin heittämään kortsun roskiin. Otin toisen kortsun esille ja aloin itse laittamaan sitä hänelle. Amatöörin kalu oli siinä vaiheessa aika surkeassa kunnossa ja sitä piti herätellä henkiin. Kun sain sen taas pystyyn, niin ryhdyin laittamaan sitä uutta kortsua paikoilleen ja Amatööri auttoi. Tosin olisi pitänyt sanoa hänelle olla koskematta siihen kortsuun, hän nimittäin otti kortsun reunoista kiinni, venyytti ne ja siirsi kortsua alemmas venyttäen sitä molemmista päistä..
Siinä vaiheessa, kun kortsu oli paikoillaan Amatöörin vehje taas lurpsahti. Päässäni vain soi: "Seriously, get your shit together!" Oikeasti, ei voi lurpsahdella niin nopeasti siitä, kun saa sen taas ylös. Minun piti taas herätellä pikkuveikka henkiin ja sainkin sen elämään, mutta kun pikkuveikan oli aika ryhtyä tosi toimiin, hän taas kuoli. Sanoin Amatöörille, että jos lopettaisimme ja kokeilisimme joku toinen kerta, mutta ei! Amatööri veti hanskaan minkä jaksoi, mutta pikkuveikka ei enää suostunut nousemaan ja Amatööri yritti tunkea pikkuamatöörinsä salaisuuksieni kammioon, mutta ei hän tietenkään sitä sinne saanut. Vaikka monta kertaa yritti, niin ei päässyt pikkuveikka pesälle.
Amatööri otti kortsun pois ja minä kävin heittämässä sen roskiin ja hän töksäytti: "Se taisi revetä.." Olin ihan hämmentynyt. Missä vaiheessa se muka repesi, sehän tuntui olevan ihan kunnossa? Sovimme, että käyn seuraavana päivänä ostamassa jälkiehkäisypillerreitä varoiksi. Hän maksaisi niistä puolet.
Illalla en saanut unta ja menin täyttämään sen kakkoskortsun vedellä ja puristelin sitä joka paikasta nähdääkseen, onko siellä muka oikeasti reikä. Kortsu oli ihan kunnossa, mistään ei suihkunut, ei edes tihkunut, vettä. Kerroin tästä havainnosta Amatöörille ja hän oli: "Mitä vittuu? Siin oli mällii pääl ku mä sen sulle annoin. Ihan varmana se repes!" Ei hän tainut myöskään tietää, että naisetkin erittävät aineita sieltä toisesta päästä.. Tarkistin vielä toisen kerran, ja ei suihkunu vettä mistään silläkään kertaa. Neuvottelin muutaman ystävän kanssa, että pitääkö se helvetin kallis jälkiehkäisypilleri käydä ostamassa, kun Amatööri ei edes saanut pikkuamatööriään pesään ja kun kortsukin on ehjä. Tulimme kaikki siihen tulokseen, että minä en mitään pillereitä mene ostamaan. Seuravaana päivänä ilmoitin Amatöörille, että juu juu, pilleri on ostettu ja nielaistu. Nyt vain pitää vältellä hänen näkemistä, kun hän haluaa nyt maksaa ne 7 € siitä syömättömmästä pilleristä. En voi vain sanoa, että ei hänen tarvise maksaa mitään, koska sitten hän rupeaa epäilemään jotain, mutta en myöskän voi ottaa hänen rahojaan.
Että tämmöiseen tilanteeseen jouduin tällä kertaa... Ei enää seksiä ennen kuukautisia!
single because
torstai 26. helmikuuta 2015
Traumat
Tunnisteet:
miehet,
nettideittailu,
sinkku,
sinkkublogi,
sinkkunainen,
tinder,
turku
Sijainti:
Turku, Suomi
sunnuntai 22. helmikuuta 2015
Todistusaineistoa, että miehet ovat vaikeita ja että naisten valitus miehistä on oikeutettua
Olin tuossa perjantaina-lauantaina laivailemassa tyttöjen kanssa. Eilen illalla tulimme siis takaisin ja minulle sattui tämmöinen kiva juttu. Laivatarinan kerron joskus myöhemmin, koska ajattelin, että tämä asia on paljon tärkeämpi.
Hyvät naiset ja herrat, rakkaat lukijani! Olen monta kertaa elämäni aikana sanonut, että miehet ovat vaikeita ja naiset ovat niitä helpompia osapuolia. Monesti olen tästä asiasta miesten kanssa väitellyt ja yrittänyt todistaa, että olen oikeassa ja nyt sitten sain todistusaineiston käsiini. Se, joka tämän jälkeen väittää, että miehet ovat helppoja tapauksia ja naiset tekevät asioista vaikeita, voi mennä nurkkaan häpeämään ja sitten hypätä roskiin..
Eli pientä pohjustusta tähän alkuun vielä: näissä screenshoteissa keskustelen Perjantaitradenomin kanssa, sen, jonka kanssa minun piti mennä treffeille, mutta hän peruutti ja ei muuten olla vieläkään nähty hänen kanssaan. Keskustelu tapahtui eilen illalla tai tänään aamulla, miten sen nyt ottaa ja ajattelee. Mainitsen tässä vielä, että minun piti aluksi ostaa hänelle lakupiippuja laivalta, mutta sitten hän sanoi, että ei tarvitsekaan ostaa, kun hän ei ole ihan varma, että haluaako syödä niitä sittenkään... Sen pidemmittä puheitta, let the fun begin!
Hyvät naiset ja herrat, rakkaat lukijani! Olen monta kertaa elämäni aikana sanonut, että miehet ovat vaikeita ja naiset ovat niitä helpompia osapuolia. Monesti olen tästä asiasta miesten kanssa väitellyt ja yrittänyt todistaa, että olen oikeassa ja nyt sitten sain todistusaineiston käsiini. Se, joka tämän jälkeen väittää, että miehet ovat helppoja tapauksia ja naiset tekevät asioista vaikeita, voi mennä nurkkaan häpeämään ja sitten hypätä roskiin..
Eli pientä pohjustusta tähän alkuun vielä: näissä screenshoteissa keskustelen Perjantaitradenomin kanssa, sen, jonka kanssa minun piti mennä treffeille, mutta hän peruutti ja ei muuten olla vieläkään nähty hänen kanssaan. Keskustelu tapahtui eilen illalla tai tänään aamulla, miten sen nyt ottaa ja ajattelee. Mainitsen tässä vielä, että minun piti aluksi ostaa hänelle lakupiippuja laivalta, mutta sitten hän sanoi, että ei tarvitsekaan ostaa, kun hän ei ole ihan varma, että haluaako syödä niitä sittenkään... Sen pidemmittä puheitta, let the fun begin!
No niiin! Kuka on edelleen sitä mieltä, että miehet eivät ole vaikeita? Sitten tämä toinen kysymys, joka oilisi ehkä pitänyt kysyä ensimmäiseksi: onko joku sitä mieltä, että minä olen tehnyt tässä jotain väärin? (Mutta koska mielestäni en ole tehnyt väärin, niin kysyin sen vasta nyt.) Ja sitten kolmas ja tärkein kysymys: MITÄ VITTUA??! Siis anteeksi nyt vain, mutta miksi helvetissä jätkä alkoi aukomaan päätään minulle? Mielestäni olin ihan normaali ja kiva ja mukava anteeksipyynnön jälkeen, en minä kiukutellut hänelle.
Ei ole muuten tullut vieläkään viestiä häneltä, enkä itse aio pistää hänelle yhtään mitään. Saa luvan pyytää anteeksi ensin ja selittää, että mikä häntä oikein vaivasi. Positiivisesti ajateltuna: sainpahan nyt ainakin todistettua, että miehet ovat vitun vaikeita!
Infoon teitä, jos/kun tässä Perjantaitradenomitapauksessa tapahtuu jotain.
Tunnisteet:
miehet,
nettideittailu,
sinkku,
sinkkublogi,
sinkkunainen,
tradenomi,
turku
Sijainti:
Turku, Suomi
keskiviikko 18. helmikuuta 2015
50 Shades of Grey review
Koska olen lukenut 50 Shades of Grey -kirjasarjan muutaman kerran, minun oli pakko käydä katsomassa tänään ystäväni kanssa ensimmäisestä kirjasta tulleen leffan. Tulin vähän aikaa sitten kotiin leffateatterista ja ajatukseni pyörivät vain siinä leffassa. Siispä päätin, että kirjoitan arvostelutyyppisen tekstin tästä nimenomaisesta elokuvasta. Joten, jos et ole käynyt katsomassa: SPOILER ALERT! Lue tämä blogiteksti myöhemmin, jos meinaat käydä katsoa leffan lähitulevaisuudessa.
Olin kuvitellu kaiken erilaiseksi, mitä elokuvassa todellisuudessa näytettiin. Yleisesti sanottuna leffa oli hyvä, mutta kyllä kirja oli paljon parempi. Odotan innolla seuraavia elokuvia tuosta sarjasta, koska mielestäni trilogian kaksi viimeistä kirjaa olivat paljon parempia kuin ensimmäinen.
Olin niin innoissani leffan alettua pyörimään. Christian Grey, hänen vaatehuone, solmiot, avarat työhuoneet, hienot autot - AH! <3 Miehet puvuissa on heikkouteni. Mielestäni miehet voisivat vetäistä useammin puvun niskaansa, näyttävät niin paljon paremmalta!
Pidin kyllä myös siitä, että Christian oli usein paidaton. Siinä ensimmäistä kertaa, kun Anastasia oli Christianin kanssa samassa hotellihuoneessa ja Christian meni suihkuun... Se kohtaus, kun Christian sanoi, että jos Anastasia olisi hänen, niin Christian olisi jo rangaissut hänet. Kuumaa kamaa, kun Christian asettui kontilleen sängylle ja meni niin lähelle Anastasiaa ja puraisi Anastasian paahtoleivästä palan. Siinä kohtia olisin itse ainakin ollut ihan: "Ota minut nyt heti!!" Damn..
Leffan musiikki oli niin seksikästä. Teki mieli siinä itsekki pokata joku kuuma jätkä ja lähteä vähän painimaan hänen kanssaan. Ja jos palataan takaisin leffaan, niin sanon tämän nyt suoraan sydämestäni: jos joku joskus haluaa sitoa minut ja panna yhtä villisti kuin Christian Grey, en pistä vastaan. Itse asiassa, voisko joku rikas ja hyvännäköinen tulla nyt luokseni ja sitoa minut sänkyyn solmiollaan kiinni ja panna aivoni pihalle? Onnistuuko?
Lisäksi tämä rikas, komea mies voisi viedä minut myös helikopterillaan vaikkapa Helsinkiin ja ostaa minulle uuden hienon auton, kiitos. Nyt sitä varmaan pitäisi nostaa standardejaan, ei enää tyytyä surkeisiin tradenomeihin. Eli yksi komea, kuuma, älykäs, koulutettu ja rikas mies tilattu. Kuinka pitkä on toimitusaika?
Ehkä tämä blogiteksti pitäisi päättää tähän, ennen kuin alan höpisemään muuta hienoa ja korkealentoista. Rakkaat naiset ja miehet, menkää katsomaan Fifty Shades of Grey:tä ja sen jälkeen harrastakaa villiä, nautinnollista seksiä. Se on käsky! Minäkin koittaa noudattaa käskyni jälkiosaa. Amen.
P.S. Mielestäni Anastasialle olisi voitu hommata hienommat alkkarit leffaa varten, just saying..
Olin kuvitellu kaiken erilaiseksi, mitä elokuvassa todellisuudessa näytettiin. Yleisesti sanottuna leffa oli hyvä, mutta kyllä kirja oli paljon parempi. Odotan innolla seuraavia elokuvia tuosta sarjasta, koska mielestäni trilogian kaksi viimeistä kirjaa olivat paljon parempia kuin ensimmäinen.
Olin niin innoissani leffan alettua pyörimään. Christian Grey, hänen vaatehuone, solmiot, avarat työhuoneet, hienot autot - AH! <3 Miehet puvuissa on heikkouteni. Mielestäni miehet voisivat vetäistä useammin puvun niskaansa, näyttävät niin paljon paremmalta!
Pidin kyllä myös siitä, että Christian oli usein paidaton. Siinä ensimmäistä kertaa, kun Anastasia oli Christianin kanssa samassa hotellihuoneessa ja Christian meni suihkuun... Se kohtaus, kun Christian sanoi, että jos Anastasia olisi hänen, niin Christian olisi jo rangaissut hänet. Kuumaa kamaa, kun Christian asettui kontilleen sängylle ja meni niin lähelle Anastasiaa ja puraisi Anastasian paahtoleivästä palan. Siinä kohtia olisin itse ainakin ollut ihan: "Ota minut nyt heti!!" Damn..
Leffan musiikki oli niin seksikästä. Teki mieli siinä itsekki pokata joku kuuma jätkä ja lähteä vähän painimaan hänen kanssaan. Ja jos palataan takaisin leffaan, niin sanon tämän nyt suoraan sydämestäni: jos joku joskus haluaa sitoa minut ja panna yhtä villisti kuin Christian Grey, en pistä vastaan. Itse asiassa, voisko joku rikas ja hyvännäköinen tulla nyt luokseni ja sitoa minut sänkyyn solmiollaan kiinni ja panna aivoni pihalle? Onnistuuko?
Lisäksi tämä rikas, komea mies voisi viedä minut myös helikopterillaan vaikkapa Helsinkiin ja ostaa minulle uuden hienon auton, kiitos. Nyt sitä varmaan pitäisi nostaa standardejaan, ei enää tyytyä surkeisiin tradenomeihin. Eli yksi komea, kuuma, älykäs, koulutettu ja rikas mies tilattu. Kuinka pitkä on toimitusaika?
Ehkä tämä blogiteksti pitäisi päättää tähän, ennen kuin alan höpisemään muuta hienoa ja korkealentoista. Rakkaat naiset ja miehet, menkää katsomaan Fifty Shades of Grey:tä ja sen jälkeen harrastakaa villiä, nautinnollista seksiä. Se on käsky! Minäkin koittaa noudattaa käskyni jälkiosaa. Amen.
P.S. Mielestäni Anastasialle olisi voitu hommata hienommat alkkarit leffaa varten, just saying..
Tunnisteet:
Fifty Shades of Grey,
sinkku,
sinkkublogi,
sinkkunainen,
turku
Sijainti:
Turku, Suomi
tiistai 10. helmikuuta 2015
Mammanpoika
Koska tänään oli nätti sää ja aurinko paistoi ja oli muutenkin ihana päivä, niin ajattelin palata ajassa taaksepäin kesään ja fiaskotapaukseen - Mammanpoikaan.
Tutustuin Mammanpoikaan treffit.suomi24.fi:ssä. Jo pelkkä saittimaininta saa varmasti monet huokaisemaan ja pyörittämään silmiään. Tiedän, tiedän... Mammanpoika opiskeli palomieheksi ja oli hyvännäköinen ja hyvässä kunnossa - söpö hymy, suklaasimät ja sixpackit ja kaikki. Vaihdoimme puhelinnumerot ja sovimme, että näkisimme joku kerta.
Selvisi, että Mammanpoika asui vanhempiensa luona Ruskossa, omakotitalossa. Hän kyllä oli kuulemma asunut aikasemmin omillaan, mutta joutui muuttamaan takaisin kotiin. Tapaamispäivä koitti. Sovimme, että hän tulee hakemaan minut autolla Ikean edestä ja ajamme siitä uimaan Ruskon vesikuopille ja sieltä sitten hänen luo (eli porukoiden luo). Ihmettelen näin jälkeenpäin, miksi suostuin moiseen, mutta tehty mikä tehty.
Ikean edessä seisoi turkoosinvärinen pieni auto, johon minun piti hypätä. Mammanpoika oli kyllä hyvännäköinen myös livenä, mutta jotenkin rotevamman näköinen kuin mitä kuvat antoivat ymmärtää. Ajoimme Ruskon vesikuopille, vai kutsutaanko niitä sittenkin hiekkakuopiksi? No, kuitenkin, ajoimme niihin ja Mammanpoika otti paidan pois ja ei hänellä mitään sixpackiä näkynyt. Olin niin pettynyt. Tai näkyi se silloin, kun Mammanpoika nosti kädet ylös ja venytteli, mutta muuten se oli piilossa.
Uimme vähän aikaa ja sitten hyppäsimme takaisin autoon ja Mammanpoika ajoi meidät vanhalle omakotitalolle. Menimme hänen huoneeseen kuljettuaan ensin läpi sotkuisen eteisen. Moikkasimme matkalla Mammanpojan pullukan äidin. Voi hyvää päivää, että hävetti! Vaihdoin märät bikinit Mammanpojan huoneessa sillä aikaa, kun hän meni juttelemaan äidilleen. Mammanpoika tuli takaisin ja kiipesimme hänen isoon sänkyyn katsomaan televisiota. Pääsin Mammanpojan kainaloon ja hän hiplaili sormillaan kättäni ja masuani katsoessamme jotain amerikkalaista överiksi vedettyä viihdeohjelmaa. Katkoilla suutelimme intohimoisesti ja katkojen loputtua palasimme taas katsomaan sivistyneesti ohjelmaa.
Yhdellä katkolla homma karkasi käsistä. Shortseja vedettiin kummaltakin alas, mutta panemaan en suostunut. Juttu päättyi Mammanpojan spermapurkaukseen suuhuni. Ihmettelen aina sperman makua: se ei oikein maistu millekään, mutta on niin lämmin ja jotenkin ehkä simmoinen imelä ja sitä ei oikein tee mieli niellä, mutta aina pakko niellä, ettei pahoittaisi toisen tunteita.
Tämän jälkeen meidän piti käydä kaupassa ostamassa iltapalaa, jota Mammanpojan äiti teki meille. Tuntui niin oudolta ja nololta katsoa vierestä, kun jätkän äiti teki meille salaattia ja paistoi pakasepatonkia uunissa. Ajattelin vain: "Tuolla Mammanpojan huoneessa me teimme kaikkea epäkorrektia, mitä ei vanhempien luona yleensä tehdä ja syystäkin. Ja tässä minä nyt seison ja katson, kun Mammanpojan äiti leikkaa tomaatteja ja kurkkuja ja salaatinlehtiä ja fetaa."
Iltapalan valmistuttua Mammanpojan äiti otti täyden lautasensa mukaan olohuoneeseen ja samoin teki Mammanpojan isä. Minä ja Mammanpoika jäimme keittiöön. Mammanpoika kauhi salaatin itselleen, otti kännykkänsä esiin ja alkoi tuijottamaan sitä samalla syöden iltapalaansa. Kännykästä alkoi kuulua ääniä ja hetken aikaa luulin, että Mammanpoika katsoi jotain traileria. Ei ollut traileri, Tajusin vasta hetken päästä, että Mammanpoika alkoi katsomaan How I Met Your Motheria... Luulin, että olisimme jutelleet hänen kanssaan, mutta hän päättikin katsoa jotain tyhmää sitcom-sarjaa, mikä dicki!
Kun olin syönyt ja Mammanpoika katsoi edelleen samaa jaksoa, käski hän minun mennä hänen huoneeseen odottamaan häntä. Sinne menin suljettujen ovien taakse ja tunsin itseni tosi tyhmäksi. Mitäköhän Mammapojan äiti ajatteli minusta? "Jaaha, taas uusi tyttönen meidän Mammanpojalla kierroksessa!" Ihan varmasti hän tiesi, mitä me Mammanpojan kanssa olimme tehneet. Ei nyt varmaan ihan tarkalleen tiennyt, mutta kuitenkin.
Mammanpoika tuli takaisin ja loppuillan katsoimme televisiota ja hän ehdotti, että olisi heittänyt minut takaisin Ikealle, koska tunsi olonsa kipeäksi. Päätin, että minun suihinottojani ei noin vaan käytetä hyväksi ja sanoin, että voisin jäädä yöksi niin kuin aikasemmin olimme sopineetkin. Olisi ehkä kuitenkin pitänyt lähteä sinä saman iltana, mutta ylpeys iski ja oli pakko jäädä yöksi. Menimme jossain vaiheessa nukkumaan ja en saanut unta ja sain kunnian kuunnella Mammanpojan jatkuvaa, ärsyttävää kuorsausta.
Aamulla heräsin siihen, että olin yksin huoneessa. Puin äkkiä vaatteet päälle ja lähdin etsimään Mammanpoikaa. Mammanpojan äiti tuli käytävällä vastaan, katsoi minua oudosti ja toivotteli huomenia. Löysin Mammanpojan olohuoneesta, hänellä oli kuumetta ja hän hoiteli jotain asioita koneella (oli riemurasiassa). En syönyt aamupalaa, vaikka minulle sellaista tarjottiinkin, sillä halusin päästä nopeasti pois Mammanpojan porukoiden talosta. Mammanpoika heitti minut Ikealle ja sen jälkeen en ole hänestä kuullut. Ja elimme onnellisesti elämämme loppuun asti erillään toisistamme.
Tutustuin Mammanpoikaan treffit.suomi24.fi:ssä. Jo pelkkä saittimaininta saa varmasti monet huokaisemaan ja pyörittämään silmiään. Tiedän, tiedän... Mammanpoika opiskeli palomieheksi ja oli hyvännäköinen ja hyvässä kunnossa - söpö hymy, suklaasimät ja sixpackit ja kaikki. Vaihdoimme puhelinnumerot ja sovimme, että näkisimme joku kerta.
Selvisi, että Mammanpoika asui vanhempiensa luona Ruskossa, omakotitalossa. Hän kyllä oli kuulemma asunut aikasemmin omillaan, mutta joutui muuttamaan takaisin kotiin. Tapaamispäivä koitti. Sovimme, että hän tulee hakemaan minut autolla Ikean edestä ja ajamme siitä uimaan Ruskon vesikuopille ja sieltä sitten hänen luo (eli porukoiden luo). Ihmettelen näin jälkeenpäin, miksi suostuin moiseen, mutta tehty mikä tehty.
Ikean edessä seisoi turkoosinvärinen pieni auto, johon minun piti hypätä. Mammanpoika oli kyllä hyvännäköinen myös livenä, mutta jotenkin rotevamman näköinen kuin mitä kuvat antoivat ymmärtää. Ajoimme Ruskon vesikuopille, vai kutsutaanko niitä sittenkin hiekkakuopiksi? No, kuitenkin, ajoimme niihin ja Mammanpoika otti paidan pois ja ei hänellä mitään sixpackiä näkynyt. Olin niin pettynyt. Tai näkyi se silloin, kun Mammanpoika nosti kädet ylös ja venytteli, mutta muuten se oli piilossa.
Uimme vähän aikaa ja sitten hyppäsimme takaisin autoon ja Mammanpoika ajoi meidät vanhalle omakotitalolle. Menimme hänen huoneeseen kuljettuaan ensin läpi sotkuisen eteisen. Moikkasimme matkalla Mammanpojan pullukan äidin. Voi hyvää päivää, että hävetti! Vaihdoin märät bikinit Mammanpojan huoneessa sillä aikaa, kun hän meni juttelemaan äidilleen. Mammanpoika tuli takaisin ja kiipesimme hänen isoon sänkyyn katsomaan televisiota. Pääsin Mammanpojan kainaloon ja hän hiplaili sormillaan kättäni ja masuani katsoessamme jotain amerikkalaista överiksi vedettyä viihdeohjelmaa. Katkoilla suutelimme intohimoisesti ja katkojen loputtua palasimme taas katsomaan sivistyneesti ohjelmaa.
Yhdellä katkolla homma karkasi käsistä. Shortseja vedettiin kummaltakin alas, mutta panemaan en suostunut. Juttu päättyi Mammanpojan spermapurkaukseen suuhuni. Ihmettelen aina sperman makua: se ei oikein maistu millekään, mutta on niin lämmin ja jotenkin ehkä simmoinen imelä ja sitä ei oikein tee mieli niellä, mutta aina pakko niellä, ettei pahoittaisi toisen tunteita.
Tämän jälkeen meidän piti käydä kaupassa ostamassa iltapalaa, jota Mammanpojan äiti teki meille. Tuntui niin oudolta ja nololta katsoa vierestä, kun jätkän äiti teki meille salaattia ja paistoi pakasepatonkia uunissa. Ajattelin vain: "Tuolla Mammanpojan huoneessa me teimme kaikkea epäkorrektia, mitä ei vanhempien luona yleensä tehdä ja syystäkin. Ja tässä minä nyt seison ja katson, kun Mammanpojan äiti leikkaa tomaatteja ja kurkkuja ja salaatinlehtiä ja fetaa."
Iltapalan valmistuttua Mammanpojan äiti otti täyden lautasensa mukaan olohuoneeseen ja samoin teki Mammanpojan isä. Minä ja Mammanpoika jäimme keittiöön. Mammanpoika kauhi salaatin itselleen, otti kännykkänsä esiin ja alkoi tuijottamaan sitä samalla syöden iltapalaansa. Kännykästä alkoi kuulua ääniä ja hetken aikaa luulin, että Mammanpoika katsoi jotain traileria. Ei ollut traileri, Tajusin vasta hetken päästä, että Mammanpoika alkoi katsomaan How I Met Your Motheria... Luulin, että olisimme jutelleet hänen kanssaan, mutta hän päättikin katsoa jotain tyhmää sitcom-sarjaa, mikä dicki!
Kun olin syönyt ja Mammanpoika katsoi edelleen samaa jaksoa, käski hän minun mennä hänen huoneeseen odottamaan häntä. Sinne menin suljettujen ovien taakse ja tunsin itseni tosi tyhmäksi. Mitäköhän Mammapojan äiti ajatteli minusta? "Jaaha, taas uusi tyttönen meidän Mammanpojalla kierroksessa!" Ihan varmasti hän tiesi, mitä me Mammanpojan kanssa olimme tehneet. Ei nyt varmaan ihan tarkalleen tiennyt, mutta kuitenkin.
Mammanpoika tuli takaisin ja loppuillan katsoimme televisiota ja hän ehdotti, että olisi heittänyt minut takaisin Ikealle, koska tunsi olonsa kipeäksi. Päätin, että minun suihinottojani ei noin vaan käytetä hyväksi ja sanoin, että voisin jäädä yöksi niin kuin aikasemmin olimme sopineetkin. Olisi ehkä kuitenkin pitänyt lähteä sinä saman iltana, mutta ylpeys iski ja oli pakko jäädä yöksi. Menimme jossain vaiheessa nukkumaan ja en saanut unta ja sain kunnian kuunnella Mammanpojan jatkuvaa, ärsyttävää kuorsausta.
Aamulla heräsin siihen, että olin yksin huoneessa. Puin äkkiä vaatteet päälle ja lähdin etsimään Mammanpoikaa. Mammanpojan äiti tuli käytävällä vastaan, katsoi minua oudosti ja toivotteli huomenia. Löysin Mammanpojan olohuoneesta, hänellä oli kuumetta ja hän hoiteli jotain asioita koneella (oli riemurasiassa). En syönyt aamupalaa, vaikka minulle sellaista tarjottiinkin, sillä halusin päästä nopeasti pois Mammanpojan porukoiden talosta. Mammanpoika heitti minut Ikealle ja sen jälkeen en ole hänestä kuullut. Ja elimme onnellisesti elämämme loppuun asti erillään toisistamme.
Tunnisteet:
miehet,
nettideittailu,
sinkku,
sinkkublogi,
sinkkunainen,
suomi24,
turku
Sijainti:
Turku, Suomi
sunnuntai 25. tammikuuta 2015
Näen punaista
Nyt vähän ärsyttää! Eikä niinkään vähän, vaan aika paljon. Miehet, minä vihaan teitä! (Mutta samalla rakastan, mutta nyt vihaan, koska olette niin kusipäitä.)
Tämä Perjantai-tradenomi peruutti keskiviikkona meidän treffit viestillä: "Baby ;) Ei mulle käykään pe. Tarvii joku toinen kerta jos sulle sopii.." Mikä mulkku oikeasti! Vei minulta häslingin ja paniikin, että mitä laitan päälle ja kuinka meikkaan ja muutenkin sen kivan tunteen, kun vähän jännittää, että tapaa toisen ihmisen ja pääsee puhumaan ja nauramaan ja miettimään, että saako pusua illan päätteksi. Kaiken tuon vei minulta ja tilalle tuli ärsyyntyneisyys. Ei olla hänen kanssa viestitelty siitä asti. Voin lyödä vetoa, että sitten kun Perjantai-tradenomi on taas kännissä, niin sittenhän sieltä tulee niitä viestejä, että tule tänne ja maksan taksin puolestasi yms yms yms.
Lauantaina minun piti nähdä vakiopanoni Raimo. Yleensä hän tulee hirveän myöhän luokseni, joskus 21-23 aikoihin, mutta nyt hänen piti tulla päivemmällä. Itse asiassa meidän piti nähdä jo viime viikon lauantaina, mutta eihän Raimo sitten kerennyt. Raimon siis piti tulla nyt eilen ennen klo 20 ja olisimme harrastaneet kuumaa, villiä, eläimellistä seksiä, mutta EI! Ei, ei ei, Raimo ei tullut, Raimolla oli kiire. Vitun Raimo. Siis anteeksi nyt vain, mutta kuka idiootti kieltäytyy helvetin hyvästä seksistä? Kuka ääliö tekee niin? Siis minähän olin tammikuun alussa pistämässä Raimon kanssa tämän meidän jutun pakettiin, koska ärsytti niin paljon hänen käytös. Tiedättehän sen, kun mies käy ihan kuumana ennen seksiä ja heti aktin jälkeen hänestä tulee ihan kylmä ja hän lähteekin pian pois, vaikka sinun tekisi mieli makoilla siinä alasti toisen vieressä ja halailla ja pusutella ja hipsutella sormenpäillä hänen ihoa. Raimo on käyttäytynyt juuri noin kylmästi, ja sanoin hänelle, että minulle riitti että en jaksa katsella tuommoista touhua enää että en halua tuntea itseäni niin hyväksikäytetyksi. Ja Raimohan oli silloin ihan paniikissa, että menettäisi minut, koska olen kuulemma hänen paras pano ja olen hänen paras kokonaisuus sängyssä ja että hän lupaa tehdä ihan mitä vain, kunhan meidän seksijuttu jatkuisi. Mutta mitä hän eilen teki? Ei vittu voinut tulla panemaan, koska oli niin paljon kaikkea muuta.
Tänään minun piti skypettää Carlin kanssa. Hän laittoi itse viestiä minulle torstaina ja hänen viesteistä huomasi, että hänellä oli ikävä minua. Meidän siis piti skypettää tänään hänen kanssaan ennen kuin hän menisi veljensä kanssa elokuviin. Aamupäivällä jo puhuimme siitä ja hän sanoi, että hän käy ensin lenkillä ja sitten puhumme tai niin minä ainakin asian ymmärsin. Mutta ei. Puolentoista tunnin päästä kyselin häneltä, että olisko Skype-aika ja vastauksena tuli, että hän ei kerkeä koska on KIIREINEN. Voi nyt helvetti!
Vitun miehet, ei riitä kirosanoja haukkumaan heidät pystyyn. Olisin halunnut jotain sääpinää miesrintamalle. Toisin kävi ja nyt ärsyttää. Ei edes kolmen päivän baariputki auttanut asiaa mitenkään (to: opiskelijabileet Lynissä, pe: kaverin kanssa tanssimassa Moinkeyssa, la: toisen kaverin kanssa tanssimassa Monkeyssa). Taidan ottaa pakastimesta jäätelöä ja mussuttaa sitä ja katsoa joku hyvä komedia.
Tämä Perjantai-tradenomi peruutti keskiviikkona meidän treffit viestillä: "Baby ;) Ei mulle käykään pe. Tarvii joku toinen kerta jos sulle sopii.." Mikä mulkku oikeasti! Vei minulta häslingin ja paniikin, että mitä laitan päälle ja kuinka meikkaan ja muutenkin sen kivan tunteen, kun vähän jännittää, että tapaa toisen ihmisen ja pääsee puhumaan ja nauramaan ja miettimään, että saako pusua illan päätteksi. Kaiken tuon vei minulta ja tilalle tuli ärsyyntyneisyys. Ei olla hänen kanssa viestitelty siitä asti. Voin lyödä vetoa, että sitten kun Perjantai-tradenomi on taas kännissä, niin sittenhän sieltä tulee niitä viestejä, että tule tänne ja maksan taksin puolestasi yms yms yms.
Lauantaina minun piti nähdä vakiopanoni Raimo. Yleensä hän tulee hirveän myöhän luokseni, joskus 21-23 aikoihin, mutta nyt hänen piti tulla päivemmällä. Itse asiassa meidän piti nähdä jo viime viikon lauantaina, mutta eihän Raimo sitten kerennyt. Raimon siis piti tulla nyt eilen ennen klo 20 ja olisimme harrastaneet kuumaa, villiä, eläimellistä seksiä, mutta EI! Ei, ei ei, Raimo ei tullut, Raimolla oli kiire. Vitun Raimo. Siis anteeksi nyt vain, mutta kuka idiootti kieltäytyy helvetin hyvästä seksistä? Kuka ääliö tekee niin? Siis minähän olin tammikuun alussa pistämässä Raimon kanssa tämän meidän jutun pakettiin, koska ärsytti niin paljon hänen käytös. Tiedättehän sen, kun mies käy ihan kuumana ennen seksiä ja heti aktin jälkeen hänestä tulee ihan kylmä ja hän lähteekin pian pois, vaikka sinun tekisi mieli makoilla siinä alasti toisen vieressä ja halailla ja pusutella ja hipsutella sormenpäillä hänen ihoa. Raimo on käyttäytynyt juuri noin kylmästi, ja sanoin hänelle, että minulle riitti että en jaksa katsella tuommoista touhua enää että en halua tuntea itseäni niin hyväksikäytetyksi. Ja Raimohan oli silloin ihan paniikissa, että menettäisi minut, koska olen kuulemma hänen paras pano ja olen hänen paras kokonaisuus sängyssä ja että hän lupaa tehdä ihan mitä vain, kunhan meidän seksijuttu jatkuisi. Mutta mitä hän eilen teki? Ei vittu voinut tulla panemaan, koska oli niin paljon kaikkea muuta.
Tänään minun piti skypettää Carlin kanssa. Hän laittoi itse viestiä minulle torstaina ja hänen viesteistä huomasi, että hänellä oli ikävä minua. Meidän siis piti skypettää tänään hänen kanssaan ennen kuin hän menisi veljensä kanssa elokuviin. Aamupäivällä jo puhuimme siitä ja hän sanoi, että hän käy ensin lenkillä ja sitten puhumme tai niin minä ainakin asian ymmärsin. Mutta ei. Puolentoista tunnin päästä kyselin häneltä, että olisko Skype-aika ja vastauksena tuli, että hän ei kerkeä koska on KIIREINEN. Voi nyt helvetti!
Vitun miehet, ei riitä kirosanoja haukkumaan heidät pystyyn. Olisin halunnut jotain sääpinää miesrintamalle. Toisin kävi ja nyt ärsyttää. Ei edes kolmen päivän baariputki auttanut asiaa mitenkään (to: opiskelijabileet Lynissä, pe: kaverin kanssa tanssimassa Moinkeyssa, la: toisen kaverin kanssa tanssimassa Monkeyssa). Taidan ottaa pakastimesta jäätelöä ja mussuttaa sitä ja katsoa joku hyvä komedia.
Tunnisteet:
miehet,
sinkku,
sinkkublogi,
sinkkunainen,
tradenomi,
turku
Sijainti:
Turku, Suomi
tiistai 20. tammikuuta 2015
Tradekatastrofi
Tämä teksti on pyhitetty tapaamilleni tradenomi-miehille, joiden takia uskoni minun ja tradenomi-miehen mahdolliseen suhteeseen on mennyttä. Amen.
Aloitetaanpas ensimmäisestä ja vähemmän katastrofaalisesta tradenomitapauksesta. Näin jälkeenpäin ajateltuna ei hän edes ollut mikään katastrofi, mutta juttu vain jotenki lässähti ennen kuin se ehti alkaakaan. Kutsutaan häntä Urhoksi. Tapasin Urhon amk-opiskelijabileissä alkusyksystä 2013 tunkkaisessa Marilynissä. Siinä jotenkin kävi niin, että ystäväni lähti yhden Jorman kanssa pois ja minä jäin Urhon kanssa yksin. Tanssimme hetken Lynin tanssilattialla, mutta suuteluksihan se sitten kääntyi aika äkkiä. Muistan soimaneeni häntä, että voisi vähän parantaa niita suutelutaitojaan ja hän vain naureskeli siinä ja sanoi, että ei hän ole niin intohimoinen suutelemaan kuin nuorena oli.
Menimme Vegasin puolelle juttelemaan. Hän tilasi itselleen olueen, jonka ei sitten kuitenkaan jaksanut juoda loppuun. Sitä minä vähän ihmettelin, että miksi ihmeessä hän osti olueen, kun kello lähestyi pilkkua. Hän kyseli, halusinko minäkin jotain, mutta kieltäydyin. En vissiin edes ollut juonut koko iltana mitään, olin selvin päin. Istuimme siinä perällä "kolossa", RAY:n pelipöytää vinosti vastapäätä. Selvisi, että hän oli 26 ja opiskeli toista vuotta tradenomiksi ja tykkäsi kuunnella house-musiikkia ja vähän erilaisempaa teknoa, mitä baareissa yleensä soitetaan.
Pilkku tuli ja menimme hänen luokseen Puutarhakadulle muistaakseni. Kävelimme sinne ja hän jutteli jostain. Hänellä oli yksiö, kompakti ja melko uudenoloinen. Keittiökomero, kylpyhuone, makualkovi, parveke, iso televisio, iso pöytätietokone, Mac-läppäri ja kaiuttimia joka puolella. Hän pisti läppäristä pehmeätä teknoa tulemaan ja kuuntelimme sitä vähän aikaa. Makasin hänen kainalossa sohvalla. Siirryimme sänkyyn, kun silmäni alkoivat lurpsumaan sitä tahtia, että pysyisivät auki vain, jos teippaisi luomet otsaan. Urho lupasi, että vain nukuttaisiin, ja vielä silloin melko viattomana tyttösenä uskoin häntä. Ei aikaakaan, kun hän jo hiplaili minua joka puolelta ja pusuteltiin, ja hän selvästi halusi lisää, mutta en antanut jutun kehittyä niin pitkälle.
Aamulla menimme suihkuun ja pusuttelimme oikein urakalla siellä, niskatkin kipeytyivät, kun hän oli niin paljon minua pitempi. Urholla oli krapula, aamupalaa en saanut, meistä tuli Facebook-kavereita ja sitten lähdin kotiin. Taisin poistaa hänet kavereistani viime vuoden alussa, kun me ei koskaan sitten juteltu enää tai nähty, eikä minua kiinnostanut lukea hänen tradenomipäivityksiään.
Okei, siirrytään tapaukseen numero kaksi. Tämä on sitten vähän erikoisempi. Kutsutaan häntä Tradekonttaajaksi. Tradekonttaajan tapasin 2013 marraskuussa, silloin järjestettiin samaan aikaan kauppakorkean Pornobileet ja amk:n Pikkarit. Olin pukeutunut pornoteemaan: minishortsit ja verkkopaita. Juoksimme ystäväni kanssa Lynin ja Monkeyn välillä muutamaan otteeseen - Pikkarit siis järjestettiin Lynissä ja Pornobileet Monkyessa. Oli muuten jotenkin outoa ja vähän luonnotonta, että Lynissä kaikilla jätkillä oli kotkankatseet, kun kävelin tai tanssin. Yksi jätkäporukka tuli oikein dj-tiskin eteen, katsoi minun ja ystäväni tanssimista ja kuiskutteli toisilleen jotain.
Menimme jossain vaiheessa ystäväni kanssa tiskille hakemaan vettä. Tradekonttaaja tuli jostain ja oli: "Pakko kehuu sun paitaa. Kivat tissit." Thanks. Ystäväni katosi äkkiä johonkin ja jäin Tradekonttajan kanssa yksin. Hän kyseli, että voisiko hän tarjota jotain juotavaa ja sanoin, etten tarvitse mitään (olin silloinkin selvin päin). Tradekonttaaja kuitenkin intti siinä, että kyllä nyt jotain pitäisi ottaa, niin tilasin mustikkashotin. Siinä hän sitten valitteli, että pitikö minun ihan se kaikkein kallein ottaa, mikä nuija oikeasti. Menimme istumaan ja vähän rupattelimme. Ei aikaakaan ja Tradekonttaaja alkoi valittaa väsymystään ja, että hän menee varmaankin kotiin nukkumaan ja että olisi kivaa saada uniseuraa, kun on niin yksinäistä. Tömppönä menin sitten hänen mukaansa, ei olisi pitänyt... mutta toisaalta sitten ei olisi tätä hienoa tarinaa kerrottavana.
Tradekonttajaa asui YO-kylässä. Kun astuin ovesta sisään, järkytyin. Mihin olinkaan päätynyt? Paikka oli kuin pommin jäljiltä - likaisia vaatteita ja pölypalloja joka puolella, sänky petaamatta, jotain ihme säkkejä rivissä seinänvierustalla. Vessa/kylppäri oli yhtä kamala. Likainen ja pinttynyt pönttö, likainen valkoinen suihkuverho, lavuaari täynnä hammastahnapaakkuja ja muuta paskaa. Olisi pitänyt lähteä sieltä, mutta tyhmänä jäin sinne. Kun tulin vessasta, niin Tradekonttaaja ilmoitti, että hänellä on sitten vain yksi tyyny, että sen kanssa on pärjättävä. Menimme peiton alle ja hetken aikaa luulin, että oikeasti nukkuisimme. Hänellä oli tyyny pään alla ja minun pääni oli hänen rintakehällä. Yhtäkkiä hänen kätensä alkoivat vaellella pitkin kehoani ja huomasin, että hänen kalsarit olivat kadonneet jonnekin - PUFF, ei ollut kalsareita enää!
Tradekonttaaja varoitteli siinä, että hän on sitten simmoinen mies, että ei kovin helpolla tule että kestää tosi kauan ja monet naiset yleensä vain luovuttavat. Vähän siinä huolestuin, mutta ajattelin, että Tradekonttaaja nyt vain suurentelee asioita. Juuu, ei suurennellut... Tunnin verran jyystäsimme ja ei tulosta. Sanoin siinä hänelle, että olen kauhean väsynyt ja voisimmeko vain mennä suihkuun ja nukkumaan, kun koko jutusta ei meinaa tulla mitään. Hän suostui ja menimme suihkuun. Siellä me jotain yritimme huonolla menestyksellä. Suihkuseremonian lopulla Tradekonttaaja kertoi, että hänellä ei ole simmoista kunnon suihkulastaa, jolla voi pyyhkiä vedet lattiakaivoon ja siksi hän käyttää ikkunapesulastaa. Sitten hän meni nelinkontin seisomaan ja alkoi pyyhkiä vedet sillä hiton ikkunalastalla siihen lattiakaivoon, ei antanut edes pyyhettä ensiksi minulle. Siinä seisoin kirjaimellisesti märkänä ja vähän palelin ja katselin, kun yksi munasillaan konttailee lattialla ja pyyhkii vedet lattiakaivoon.
Lattiaproseduurin jälkeen Tradekonttaaja kuivatteli ensin itsensä likaiseen valkoiseen pyyhkeeseen ja sitten vasta antoi samaisen pyyhkeen minulle. Mikä herrasmies! Söimme voileivät ja menimme nukkumaan tai niin luulin. Tradekonnttaaja alkoi taas hiplailemaan 10 minuutin päästä. En välittänyt ja yritin jatkaa nukkumista, mutta hän ei lopettanut. Muistitin Tradekonttaajaa, mistä sovimme ja hän pyysi anteeksi ja lopetti, mutta alkoi sitten taas vähän ajan päästä hiplimään. Loppujen lopuksi en enää kestänyt, kun olin niin väsynyt ja tuuppasin häntä päättäväisesti rintakehään ja käskin lopettaa, koska halusin oikeasti nukkua ja hän ei edesauttanut asiaa mitenkään.
Aamulla Tradekonttaajalla oli yllätys yllätys krapula ja hän saattoi minut bussipysäkille, suuteli ja lähti pois. Yritin parin päivän päästä kysellä, josko näkisimme. En kyllä ymmärrä, miksi kyselin, jätkä oli täysi pelle ja huono suutelemaan nyt, kun näin jälkeenpäin ajattelee. + hän ei vaan millään lauennut, en haluaisi sellaista panoa tai poikaystävää... Niin, että loppujen lopuksi sekin juttu jäi, kun hän paljastui vielä ilkeäksi mulkuksi kaiken edellä mainitun lisäksi.
Kaiken tämän tarinoinnin tarkoitus oli se, että perjantaina menen tämän vuoden ensimmäisille treffeille ja tyyppi on tradenomi tai tällä hetkellä vailla opiskelupaikkaa olevaa tradenomi, mutta kuitenkin. Saa nyt nähdä, miten siinä käy. Ainaskin hän on paljon komeampi kuin kaksi edellistä tapausta. Raportoin treffeistä jälkikäteen, että olivatko ihan disaster vai yllätyinkö positiivisesti. Sormet ristiin ja peukut pystyyn!
Aloitetaanpas ensimmäisestä ja vähemmän katastrofaalisesta tradenomitapauksesta. Näin jälkeenpäin ajateltuna ei hän edes ollut mikään katastrofi, mutta juttu vain jotenki lässähti ennen kuin se ehti alkaakaan. Kutsutaan häntä Urhoksi. Tapasin Urhon amk-opiskelijabileissä alkusyksystä 2013 tunkkaisessa Marilynissä. Siinä jotenkin kävi niin, että ystäväni lähti yhden Jorman kanssa pois ja minä jäin Urhon kanssa yksin. Tanssimme hetken Lynin tanssilattialla, mutta suuteluksihan se sitten kääntyi aika äkkiä. Muistan soimaneeni häntä, että voisi vähän parantaa niita suutelutaitojaan ja hän vain naureskeli siinä ja sanoi, että ei hän ole niin intohimoinen suutelemaan kuin nuorena oli.
Menimme Vegasin puolelle juttelemaan. Hän tilasi itselleen olueen, jonka ei sitten kuitenkaan jaksanut juoda loppuun. Sitä minä vähän ihmettelin, että miksi ihmeessä hän osti olueen, kun kello lähestyi pilkkua. Hän kyseli, halusinko minäkin jotain, mutta kieltäydyin. En vissiin edes ollut juonut koko iltana mitään, olin selvin päin. Istuimme siinä perällä "kolossa", RAY:n pelipöytää vinosti vastapäätä. Selvisi, että hän oli 26 ja opiskeli toista vuotta tradenomiksi ja tykkäsi kuunnella house-musiikkia ja vähän erilaisempaa teknoa, mitä baareissa yleensä soitetaan.
Pilkku tuli ja menimme hänen luokseen Puutarhakadulle muistaakseni. Kävelimme sinne ja hän jutteli jostain. Hänellä oli yksiö, kompakti ja melko uudenoloinen. Keittiökomero, kylpyhuone, makualkovi, parveke, iso televisio, iso pöytätietokone, Mac-läppäri ja kaiuttimia joka puolella. Hän pisti läppäristä pehmeätä teknoa tulemaan ja kuuntelimme sitä vähän aikaa. Makasin hänen kainalossa sohvalla. Siirryimme sänkyyn, kun silmäni alkoivat lurpsumaan sitä tahtia, että pysyisivät auki vain, jos teippaisi luomet otsaan. Urho lupasi, että vain nukuttaisiin, ja vielä silloin melko viattomana tyttösenä uskoin häntä. Ei aikaakaan, kun hän jo hiplaili minua joka puolelta ja pusuteltiin, ja hän selvästi halusi lisää, mutta en antanut jutun kehittyä niin pitkälle.
Aamulla menimme suihkuun ja pusuttelimme oikein urakalla siellä, niskatkin kipeytyivät, kun hän oli niin paljon minua pitempi. Urholla oli krapula, aamupalaa en saanut, meistä tuli Facebook-kavereita ja sitten lähdin kotiin. Taisin poistaa hänet kavereistani viime vuoden alussa, kun me ei koskaan sitten juteltu enää tai nähty, eikä minua kiinnostanut lukea hänen tradenomipäivityksiään.
Okei, siirrytään tapaukseen numero kaksi. Tämä on sitten vähän erikoisempi. Kutsutaan häntä Tradekonttaajaksi. Tradekonttaajan tapasin 2013 marraskuussa, silloin järjestettiin samaan aikaan kauppakorkean Pornobileet ja amk:n Pikkarit. Olin pukeutunut pornoteemaan: minishortsit ja verkkopaita. Juoksimme ystäväni kanssa Lynin ja Monkeyn välillä muutamaan otteeseen - Pikkarit siis järjestettiin Lynissä ja Pornobileet Monkyessa. Oli muuten jotenkin outoa ja vähän luonnotonta, että Lynissä kaikilla jätkillä oli kotkankatseet, kun kävelin tai tanssin. Yksi jätkäporukka tuli oikein dj-tiskin eteen, katsoi minun ja ystäväni tanssimista ja kuiskutteli toisilleen jotain.
Menimme jossain vaiheessa ystäväni kanssa tiskille hakemaan vettä. Tradekonttaaja tuli jostain ja oli: "Pakko kehuu sun paitaa. Kivat tissit." Thanks. Ystäväni katosi äkkiä johonkin ja jäin Tradekonttajan kanssa yksin. Hän kyseli, että voisiko hän tarjota jotain juotavaa ja sanoin, etten tarvitse mitään (olin silloinkin selvin päin). Tradekonttaaja kuitenkin intti siinä, että kyllä nyt jotain pitäisi ottaa, niin tilasin mustikkashotin. Siinä hän sitten valitteli, että pitikö minun ihan se kaikkein kallein ottaa, mikä nuija oikeasti. Menimme istumaan ja vähän rupattelimme. Ei aikaakaan ja Tradekonttaaja alkoi valittaa väsymystään ja, että hän menee varmaankin kotiin nukkumaan ja että olisi kivaa saada uniseuraa, kun on niin yksinäistä. Tömppönä menin sitten hänen mukaansa, ei olisi pitänyt... mutta toisaalta sitten ei olisi tätä hienoa tarinaa kerrottavana.
Tradekonttajaa asui YO-kylässä. Kun astuin ovesta sisään, järkytyin. Mihin olinkaan päätynyt? Paikka oli kuin pommin jäljiltä - likaisia vaatteita ja pölypalloja joka puolella, sänky petaamatta, jotain ihme säkkejä rivissä seinänvierustalla. Vessa/kylppäri oli yhtä kamala. Likainen ja pinttynyt pönttö, likainen valkoinen suihkuverho, lavuaari täynnä hammastahnapaakkuja ja muuta paskaa. Olisi pitänyt lähteä sieltä, mutta tyhmänä jäin sinne. Kun tulin vessasta, niin Tradekonttaaja ilmoitti, että hänellä on sitten vain yksi tyyny, että sen kanssa on pärjättävä. Menimme peiton alle ja hetken aikaa luulin, että oikeasti nukkuisimme. Hänellä oli tyyny pään alla ja minun pääni oli hänen rintakehällä. Yhtäkkiä hänen kätensä alkoivat vaellella pitkin kehoani ja huomasin, että hänen kalsarit olivat kadonneet jonnekin - PUFF, ei ollut kalsareita enää!
Tradekonttaaja varoitteli siinä, että hän on sitten simmoinen mies, että ei kovin helpolla tule että kestää tosi kauan ja monet naiset yleensä vain luovuttavat. Vähän siinä huolestuin, mutta ajattelin, että Tradekonttaaja nyt vain suurentelee asioita. Juuu, ei suurennellut... Tunnin verran jyystäsimme ja ei tulosta. Sanoin siinä hänelle, että olen kauhean väsynyt ja voisimmeko vain mennä suihkuun ja nukkumaan, kun koko jutusta ei meinaa tulla mitään. Hän suostui ja menimme suihkuun. Siellä me jotain yritimme huonolla menestyksellä. Suihkuseremonian lopulla Tradekonttaaja kertoi, että hänellä ei ole simmoista kunnon suihkulastaa, jolla voi pyyhkiä vedet lattiakaivoon ja siksi hän käyttää ikkunapesulastaa. Sitten hän meni nelinkontin seisomaan ja alkoi pyyhkiä vedet sillä hiton ikkunalastalla siihen lattiakaivoon, ei antanut edes pyyhettä ensiksi minulle. Siinä seisoin kirjaimellisesti märkänä ja vähän palelin ja katselin, kun yksi munasillaan konttailee lattialla ja pyyhkii vedet lattiakaivoon.
Lattiaproseduurin jälkeen Tradekonttaaja kuivatteli ensin itsensä likaiseen valkoiseen pyyhkeeseen ja sitten vasta antoi samaisen pyyhkeen minulle. Mikä herrasmies! Söimme voileivät ja menimme nukkumaan tai niin luulin. Tradekonnttaaja alkoi taas hiplailemaan 10 minuutin päästä. En välittänyt ja yritin jatkaa nukkumista, mutta hän ei lopettanut. Muistitin Tradekonttaajaa, mistä sovimme ja hän pyysi anteeksi ja lopetti, mutta alkoi sitten taas vähän ajan päästä hiplimään. Loppujen lopuksi en enää kestänyt, kun olin niin väsynyt ja tuuppasin häntä päättäväisesti rintakehään ja käskin lopettaa, koska halusin oikeasti nukkua ja hän ei edesauttanut asiaa mitenkään.
Aamulla Tradekonttaajalla oli yllätys yllätys krapula ja hän saattoi minut bussipysäkille, suuteli ja lähti pois. Yritin parin päivän päästä kysellä, josko näkisimme. En kyllä ymmärrä, miksi kyselin, jätkä oli täysi pelle ja huono suutelemaan nyt, kun näin jälkeenpäin ajattelee. + hän ei vaan millään lauennut, en haluaisi sellaista panoa tai poikaystävää... Niin, että loppujen lopuksi sekin juttu jäi, kun hän paljastui vielä ilkeäksi mulkuksi kaiken edellä mainitun lisäksi.
Kaiken tämän tarinoinnin tarkoitus oli se, että perjantaina menen tämän vuoden ensimmäisille treffeille ja tyyppi on tradenomi tai tällä hetkellä vailla opiskelupaikkaa olevaa tradenomi, mutta kuitenkin. Saa nyt nähdä, miten siinä käy. Ainaskin hän on paljon komeampi kuin kaksi edellistä tapausta. Raportoin treffeistä jälkikäteen, että olivatko ihan disaster vai yllätyinkö positiivisesti. Sormet ristiin ja peukut pystyyn!
Tunnisteet:
baarireissu,
miehet,
opiskelijabileet,
sinkku,
sinkkublogi,
sinkkunainen,
tradenomi
Sijainti:
Turku, Suomi
maanantai 12. tammikuuta 2015
Jos olisin mies
Yhtenä iltana minä ja hyvä ystäväni aloimme miettiä, että millaista elämä oikein olisi, jos olisimme syntyneet kaksilahkeisiksi. Rakastamme olla naisia, mutta tämmöinen hassu ajatus putkahti yhtäkkiä päähän emmekä päässeet yli eikä ympäri siitä aiheesta. Ajatus oli kovin kiintoisa, joten päätin vuoden ensimmäisen blogikirjoituksen pyhittää tällaiselle jossittelulle, varsinkin, kun tiedän, että ainakin yksi mies lukee blogiani. Sen kummemmitta pohjustuksitta - "Jos minä olisin mies":
Jos minä olisin mies, elämä olisi tuhat kertaa helpompaa. Lähdetäänpäs liikkeelle ihan niistä ilmiselvistä asioista: kuukautiset, meikkaaminen, suurin osa ulkonäköpaineista, pelko lihomisesta, karvojen ajaminen ja kauheat seremoniat julkisissa vessoissa käydessä olisivat poissa. Seremonioilla siis tarkoitan, että pakko laittaa aina simmonen kerros sitä vessapaperia wc-istuimelle, ennen kuin voi tarpeet tehdä. En halua kenenkään pöpöjä pyllyihooni tarttuvan.
Mutta siis, kaikki edellä mainitut asiat olisivat historiaa. Ei tarvitsisi kärsiä niistä kivuista ja ällöttävästä, epäseksikkäästä olosta, joka kuukautisten aikana on taattu. Ei tarvitsisi meikata, koska tietenkin olisin semi hyvännäköinen jätkä. Tämä myös selittäisi sen, että suurin osa ulkonäköpaineista olisi poissa. Ei sillä, että olisin nyttenkään mikään ulkonäköaddikti. Se on vain tosiasia, että naisena ulkonäöstään on huoehdittava paremmin ja tarkemmin kuin miesten. Ollessani mies ei tarvitsisi ajatella, mitä syön. Voisin syödä mitä paskaa vain ja silti pysyisin hyvässä kunnossa. Voisin unohtaa kaikennäköisten karvojen ajon joka toinen päivää, koska miehillä kuuluu niitä olla joka puolella. Minulla olisi simmoinen seksikäs sänki, jota kaikki tytöt kuolaisivat. Ja kun kävisin vessassa, leikkisin pippelilläni simmoista "kuinka keskelle wc-istuimen reikää voin osua" -leikkiä. Vitsit se olisi muuten hauskaa! Miehet kertokaa, leikittekö oikeasti tuota leikkiä vai lähtikö mielikuvitukseni pippelin omistamisesta ihan omille teilleen.
Jos olisin mies, kävisin ainakin neljästi salilla pumppaamassa lihaksia ja treenaamassa sixpackiä ja hankkimassa jumalaista pebaa. Kävisin silloin tällöin lenkkeilemässä ja tanssitaitoni olisivat primaa luokkaa. Kävisin ainakin joka toinen viikonloppu tanssittamassa tyttöjä baarissa ja tietenkin iskisin joka reissulla kivannäköisen mimmin. Välttämättä en joka kerta lähtisi tytön mukaan, mutta siitä ei voi olla varmaa, sillä olisinhan mies ja minulla olisi miehen tarpeet ja jokainenhan tietää, että ne miesten tarpeet ovat hyvin hyvin tärkeitä niille miehille. Joten näin tarkemmin ajateltuna ihan varmasti lähtisin jokaisen iskemäni mimmin mukaan. Olisin kuitenkin pohjimmiltani simmoinen syvällinen tapaus ja etsisin "sitä oikeaa". Aina baaripanon jälkeen toteisin itselleni, että ei sieltä baareista niitä elämänkumppaneja löydä, mutta silti jatkaisin harrastamaan yhden illan juttuja.
Näistä yhden illan jutuista puheen ollen, tärkeä asia unohtui! Nimittäin pikkukaverini koko tai eihän se mikään pieni olisi. Omistaisin ainakin sen viisitoistasenttisen vempaimen ja osaisin käyttää sitä kuin mikäkin pro, olisin mimmien paras pano ikinä. Senpä takia he haluisivat, että suhteemme kehittyisi pitemmälle, mutta minä en baariheiloista mitään tyttöystäviä tekisi. Korkeintaan voisin ottaa jonkun vakiopanoksi, mutta siihen se sitten jäisi.
Olisin fiksu ja minulla olisi jonkun verran kavereita, enimmäkseen jätkiä ja muutama tyttö. Olisin varmaan salaa rakastunut johonkuhun kaverityttöön. Pitkään aikaan en uskaltaisi sanoa asiasta mitään, mutta sitten ottaisin itseäni niskasta kiinni ja kertoisin tunteistani. Tietenkin toivoisin, että hänkin tuntisi samoin ja päätyisimme yhteen ja seurustelisimme ja menisimme naimisiin ja hankkisimme lapset ja rakentaisimme talo. Jos näin ei kuitenkaan kävisi, pysyisimme silti ystävinä, sillä en heittäisi hyvää ystävyyttä roskiin. Jos saisin pakit, niin parina ekana viikkona panisin vakio panostani aivot pihalle ja kävisin salilla joka päivä, purkaisin sillä tavalla pettymystäni. Ja jos en saisi pakkeja, niin panisin tyttöystäväni aivot pihalle ilosta.
Sellainen mies olisin.
PS. Tämän ei pitänyt olla niin seksipainoitteinen, mutta tiedättehän, missä miesten ajatukset aina pyörivät. Omistauduin rooliini.
Jos minä olisin mies, elämä olisi tuhat kertaa helpompaa. Lähdetäänpäs liikkeelle ihan niistä ilmiselvistä asioista: kuukautiset, meikkaaminen, suurin osa ulkonäköpaineista, pelko lihomisesta, karvojen ajaminen ja kauheat seremoniat julkisissa vessoissa käydessä olisivat poissa. Seremonioilla siis tarkoitan, että pakko laittaa aina simmonen kerros sitä vessapaperia wc-istuimelle, ennen kuin voi tarpeet tehdä. En halua kenenkään pöpöjä pyllyihooni tarttuvan.
Mutta siis, kaikki edellä mainitut asiat olisivat historiaa. Ei tarvitsisi kärsiä niistä kivuista ja ällöttävästä, epäseksikkäästä olosta, joka kuukautisten aikana on taattu. Ei tarvitsisi meikata, koska tietenkin olisin semi hyvännäköinen jätkä. Tämä myös selittäisi sen, että suurin osa ulkonäköpaineista olisi poissa. Ei sillä, että olisin nyttenkään mikään ulkonäköaddikti. Se on vain tosiasia, että naisena ulkonäöstään on huoehdittava paremmin ja tarkemmin kuin miesten. Ollessani mies ei tarvitsisi ajatella, mitä syön. Voisin syödä mitä paskaa vain ja silti pysyisin hyvässä kunnossa. Voisin unohtaa kaikennäköisten karvojen ajon joka toinen päivää, koska miehillä kuuluu niitä olla joka puolella. Minulla olisi simmoinen seksikäs sänki, jota kaikki tytöt kuolaisivat. Ja kun kävisin vessassa, leikkisin pippelilläni simmoista "kuinka keskelle wc-istuimen reikää voin osua" -leikkiä. Vitsit se olisi muuten hauskaa! Miehet kertokaa, leikittekö oikeasti tuota leikkiä vai lähtikö mielikuvitukseni pippelin omistamisesta ihan omille teilleen.
Jos olisin mies, kävisin ainakin neljästi salilla pumppaamassa lihaksia ja treenaamassa sixpackiä ja hankkimassa jumalaista pebaa. Kävisin silloin tällöin lenkkeilemässä ja tanssitaitoni olisivat primaa luokkaa. Kävisin ainakin joka toinen viikonloppu tanssittamassa tyttöjä baarissa ja tietenkin iskisin joka reissulla kivannäköisen mimmin. Välttämättä en joka kerta lähtisi tytön mukaan, mutta siitä ei voi olla varmaa, sillä olisinhan mies ja minulla olisi miehen tarpeet ja jokainenhan tietää, että ne miesten tarpeet ovat hyvin hyvin tärkeitä niille miehille. Joten näin tarkemmin ajateltuna ihan varmasti lähtisin jokaisen iskemäni mimmin mukaan. Olisin kuitenkin pohjimmiltani simmoinen syvällinen tapaus ja etsisin "sitä oikeaa". Aina baaripanon jälkeen toteisin itselleni, että ei sieltä baareista niitä elämänkumppaneja löydä, mutta silti jatkaisin harrastamaan yhden illan juttuja.
Näistä yhden illan jutuista puheen ollen, tärkeä asia unohtui! Nimittäin pikkukaverini koko tai eihän se mikään pieni olisi. Omistaisin ainakin sen viisitoistasenttisen vempaimen ja osaisin käyttää sitä kuin mikäkin pro, olisin mimmien paras pano ikinä. Senpä takia he haluisivat, että suhteemme kehittyisi pitemmälle, mutta minä en baariheiloista mitään tyttöystäviä tekisi. Korkeintaan voisin ottaa jonkun vakiopanoksi, mutta siihen se sitten jäisi.
Olisin fiksu ja minulla olisi jonkun verran kavereita, enimmäkseen jätkiä ja muutama tyttö. Olisin varmaan salaa rakastunut johonkuhun kaverityttöön. Pitkään aikaan en uskaltaisi sanoa asiasta mitään, mutta sitten ottaisin itseäni niskasta kiinni ja kertoisin tunteistani. Tietenkin toivoisin, että hänkin tuntisi samoin ja päätyisimme yhteen ja seurustelisimme ja menisimme naimisiin ja hankkisimme lapset ja rakentaisimme talo. Jos näin ei kuitenkaan kävisi, pysyisimme silti ystävinä, sillä en heittäisi hyvää ystävyyttä roskiin. Jos saisin pakit, niin parina ekana viikkona panisin vakio panostani aivot pihalle ja kävisin salilla joka päivä, purkaisin sillä tavalla pettymystäni. Ja jos en saisi pakkeja, niin panisin tyttöystäväni aivot pihalle ilosta.
Sellainen mies olisin.
PS. Tämän ei pitänyt olla niin seksipainoitteinen, mutta tiedättehän, missä miesten ajatukset aina pyörivät. Omistauduin rooliini.
Tunnisteet:
jossittelu,
miehet,
sinkku,
sinkkublogi,
sinkkunainen
Sijainti:
Turku, Suomi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






