Tähän alkuun pakko päivittää, että Kesä-Esa pyysi sitten anteeksi käytöstään, mutta en edelleenkään tiedä, mitä hän haluaa vai haluaako hän edes mitään. Hän on niin vaikea tapaus, että parempi unohtaa hänet kokonaan. (Välillä kyllä iskee herkkiä hetkiä, jolloin sorrun lähettämään hänelle jonkun viestin. Mutta ehkä opettelen taas elämään ilman häntä ja en laita mitän viestejä, ellei hän aloita keskustelua.)
Niin, tosiaan Tärisijä-Tatu. Hän ei ole kyllä enää ongelma, hänestä on päästy eroon. Mutta koska oli part 1, niin pakko kirjoittaa part 2 myös. Eli tosiaan tutustuin Tärisijä-Tatuun Tinderin kautta, niin kuin Kesä-Esankin. Hän paljastui insinööriksi, joka lukee lääkikseen ja pyrkii sinne tänä keväänä. Tärisijä-Tatu vaikutti mukavalta ja potentiaaliselta poikaystävältä, teoriassa siis ainakin.
Tapasimme ensimmäisen kerran Kopkolmion edessä ja menimme siitä sitten Fonttaanaan. Hän tarjosi minulle kaakaon ja juttelimme tunnin verran niitä näitä. Välillä tuli hiljaisia awkward-hetkiä, jolloin kumpikaan ei keksinyt, mistä puhua ja tuijottelimme seiniä ja ikkunasta ulos. Tärisijä-Tatu vaikutti muutenkin olevan hyvin hermostunut. Selvisi, että hänellä on kaksi siskoa, toinen naimisissa ja asuu Maskussa omakotitalossa miehensä kanssa ja että he tapasivat vanhojen risteilyllä (missä minun vanhojen risteilyn unelmien mies?!), ja toinen siskoista käy Nousiaisten lukiota. Tärisijä-Tatu sanoi pitävänsä fysiikasta ja toivoikin, että tämän vuoden lääkiksen pääsykokeessa on paljon fysiikan laskuja.
Fonttaanan jälkeen päädyimme kävelemään ympäri ämpäri Turun keskustaa, hiljaisilta awkward-hetkiltä emme välttyneet kävelylläkään. Loppujen lopuksi hän saattoi minut bussipysäkilleni ja odotti vartin verran kanssani siinä, ennen kuin bussini saapui. Oli muuten aika kiusallinen vartti.
Näimme Tärisijä-Tatun kanssa toisen kerran. Hän halusi niin kovasti nähdä, joten menimme leffaan. Hän siis ehdotti, että menisimme leffaan katsomaan American Sniperia. Oli muuten hyvä, että kannattaa ihmeessä mennä katsomaan. Sovimme, että näemme viideltä Finnkinolla, Tärisijä-Tatu oli varanut meille liput. Hän kuitenkin sanoi tulevansa vähän myöhässä, ja syy myöhästymiselle selvisi, kun olimme ostaneet liput. Olimme siis sunnuntaina leffatreffeillä ja silloin sattui olemaan myös kansainvälinen naistenpäivä, ja Tärisijä-Tatu oli käynyt ostamassa minulle irtokarkkeja. Ne oli punaisia marmeladi-sydämiä. Tosi hyviä.
Ele oli tosi suloinen, mutta Tärisijä-Tatu oli niin pelokas, kun hän antoi minulle irtokarkkipussin, että jotenkin siinä itellekin tuli vähän ihme levoton olo. Meillä oli tunti aikaa ennen leffan alkua joten kävelimme vähän jokirantaa pitkn ja menimme kauppaan hakemaan leffaherkkuja. Yritin tarjoutua tarjoamaan hänen leffaherkut, kun hän tarjosi viimeksi kaakaoni, mutta hän halusi maksaa itse + koska oli naistenpäivä, niin olisi kuulemma ollut väärin antaa minun maksaa hänen ostoksensa.
Kun pääsimme istumaan paikoilemme, Tätisijä-Tatu tuntui rentoutuvan ja puhui paljon vapaammin. Leffan jälkeen Tärisijä-Tatu kyseli, onko minulla kiirettä. Loppujen lopuksi päädyimme kävelemään hänen luokse. Tärisijä-Tatulla oli tosi kiva kämppä, kaksio. Päädyin kommentoimaan kaikkea Tärisijä-Tatun kämpässä vaan saadakseen keskustelua aikaan ja välttääkseen hiljaisia hetkiä, kommentoin hänen: tauluja, kirjahyllyä, sohvaa pöytää, vaatekomeroa, dvd- ja kirjakokoelmaa, kitaroita, pokaaleja ja kelloa. Lähdin jopa seikkailemaan ja kattomaan hänen kämpän muita osia ja loppujen lopuksi päädyimme molemmat seisomaan hiljaa tekemättä yhtään mitää ja tuijottamaan seinää.
Sanoin Tärisijä-Tatulle, että ehkä olisi parempi, että lähtisin kotiin, kun kello lähestyi kymmentä. Puin kengät ja aloin laittamaan huivia, kun Tärisijä-Tatu tarttui käteeni ja sanoi hermostuneesti: "Älä mee viel!" Katsoin häntä kysyvästi ja hän alkoi mumisemaan, että hän ei ole oikein hyvä näissä jutuissa ja että hän on ajatellut tekevänsä niin jo pitkään aikaan ja ei vaan ole uskaltanut tehdä mmitään, mutta nyt hänen on pakko, vaikka ei hän tiedä, että miten sen nyt sitten oikein aloittaisi. Seisoin siinä ja mietin vaan, että voi nyt helvetti, pussaa jo, vaikka en edes halunnut pussata hänen kanssaan, kun tuommoinen sönkätys vei kaikki halut. Tärisijä-Tatu veti minut lähelleen ja hänen käsi alkoi tärisemään ja hänen hengitys alkoi tärisemään ja kun aloitimme pusun, niin hän ei edes kunnolla osannut tehdä mitään, tuntui kuin hän olisi halunnut syödä suuni. Otin siinä sitten ohjat käsiini ja näytin Tärisijä-Tatulle, miten kuuluu pussata. Ei hän silti kylläkään sitä oikein hyvin handlannut, Tärisijä-Tatun huulet olivat kuin kuolleet lahnat.
Siinä sitten pussailin Tärisijä-Tatun kanssa kiusaantuneesti ja odotin, että koska se loppuu. Vihdoin irrottauduimme ja sain kiskottua takin niskaani. Tärisijä-Tatu kyseli, löydänkö varmasti bussipyysäkille vai tuleeko hän saattamaan. Arvasin, että hän ei anna asian olla, ennen kuin vastaan, että hän voisi tulla saattaamaan, joten pyysin häntä sitten saattamaan itteni bussipysäkille. Kävelimme käsi kädessä pysäkille ja mielessäni vain kiljuin, miksiiii!!
Pysäkillä oli semmoinen höskä, joka näytti, että kuinka monen minuutin päästä bussi on tulossa ja se näytti seitsemää. Yritin vinkata, että bssi tulee pian ja Tärisijä-Tatu voi kyllä mennä takaisin kotiin, että minä kyllä pärjään, Mutta Tärisijä-Tatu ei voinut mennä kotiin, sillä Tärisijä-Tatu halusi jäädä odottamaan bussia kanssani. Hetken päästä Tärisijä-Tatu alkoi taas sössöttämmään jotain, käänsi minut kasotusten häntä kohtaan ja alkoi lahnamaisen pussailunsa. Jossain välissä Tärisijä-Tatu totesi, että toivittavasti bussi ei mene ohi, kun me siinä pussaillaan. En sanonut ääneen, että minähän en sitä bussia ohitseni päästä. Bussi tuli, annoin Tärisijä-Tatulle halin ja pikaisen pusun ja hyppäsin kyytiin. Bussikuski sanoi: "Anteeksi, että tulin huonoon hetkeen häiritsemään teitä." En siinä viitttiny sanoa, että ihan hyvä vaan, että tulit, sillä Tärisijä-Tatu oli kuuloetäisyyden päässä.
Tärisijä-Tatu halusi nähdä kolmannen kerran ja silloin sanoin hänelle, että ehkä huono idea, kun en tunne kipinää ja hän tuntuu olevan hyvin ujo ja huomaan, että alan itsekin varoomaan sanojani ja tekojani hänen seurassa. Hän halusi, että keskustelisimme asiasta kasvotusten ja kävin viime viikon maanantaina puhumassa hänen luona. Tärisijä-Tatu tuntui olevan paljon rentoutuneemman oloinen ja sovimme, että koitamme vielä kerran, että menemme pelaamaan hohtominigolffia ja katsotaan, miten sujuu.
Eilen kysyin, olemmeko edelleen menossa hohtominigolffaamaan, niin kuin olimme ajatelleet, ja sieltä tuli vastauksena, että ehkä parempi antaa asian olla. Tärisijä-Tatu oli kuulemma miettinyt asioita itsekseen ja todennut, että olen ollut oikeassa (ainahan minä olen), että me ei oikein sovita hänen kanssaan yhteen. Toivotin hänelle hyvät jatkot ja että toivottavasti hän löytää supertytön itelleen ja Tärisijä-Tatu heitti samat sanat takaisin.
Onnea vain Tärisijä-Tatun tulevalle tyttöystävälle! Toivottavasti hän on saanut pusukokemusta siihen menneessä ja lopettanut tärinänsä.
single because
tiistai 24. maaliskuuta 2015
perjantai 13. maaliskuuta 2015
Insinööri-ingelmat part 1: Kesä-Esa
Ei ole kirjoitusvirhe otsikossa, ei. Oli pakko saada alkusointu ja en keksinyt mitään i:llä alkavaa ongelmasanaa, niin insinööriongelmista tuli insinöri-ingelmat.
Insinöörit eivät ole yhtä ongelmallisia kuin tradenomit, mutta kyllä insinööreissä on oma tuskansa + heitä on myös ihan liikaa. Opiskeleva (ja miksei valmistunutkin) jätkä on joko tradenomi tai sitten insinööri. Ennen mietin, että on pahempi, että jätkä on tradenomi kuin insinööri, mutta nyt en enää oikein tiedä. Taitaa molemmat alat olla tällä hetkellä samalla "et sitten muuta keksinyt?" -listallani.
Kesä-Esa on insinööritapaus number one. Arvatkaapas, missä tutustuimme Kesä-Esan kanssa viime kesänä? Tättärädäääääääää... TINDER! Oi, kyllä! Matchasimme juuri ennen matkaani Portugaliin ja juttelimme pari tuntia ennen, kuin hyppäsin kaverini kanssa Express Bussiin nach Helsinki-Vantaa Airport. Kesä-Esa oli kesäihastukseni, sillä Kesä-Esalla oli potentiaalisen poikaystävän ominaisuudet.
Kesä-Esa halusi nähdä kanssani, ja menimme kahville. Tähän väliin on kerrottava, että kesätapahtumat Kesä-Esan kanssa sijoittuvat kesä-heinäkuulle. Näimme kuudelta ja treffit venyivät ilta yhdeksään asti. Meidät häädettiin kahvilasta seitsemän aikoihin, ja menimme sitten kävelylle ympäri ämpäriTurun keskustaa. Olin tullut silloin pyörällä ja koska viime kesäkuu oli aika vilpoinen, molemmilla oli nahkatakit päällä. Illan edetessä alkoi tulla kovin kylmä ja Kesä-Esa tarjoutui heittämään minut ja pyöräni autollansa kotiini.
Meillä oli tosi mukavaa yhdessä, puhuimme taukoamatta kaikennäköisistä asioista: perhesuhteista, koulusta, ystävistä, miten päädyimme opiskelemaan, mitä opiskelemme, leffoista, sarjoista, kirjoista, lempiherkuista ja vaikka mistä. Kesä-Esa oli silloin eronnut kuukausi takaperin tyttöystävästään, heidän suhde kesti 2 vuotta. Tiesin, että Kesä-Esa tuskin halusi heti takaisin vakituiseen suhteesen kenenkään kanssa pitkään aikaan, mutta silti ihastuin häneen.
Ensitreffien päätteeksi halasimme pitkään ja päätin antaa hänelle poskipusun, mutta hän onnistui kääntämään päänsä juuri siinä kohtaa jotenkin hassusti ja pusuni päätyi lähelle Kesä-Esan huulia poski-leukaosastoon. Jälkeenpäin selitin viestitse, ettei aikomukseni ollut pussata suulle, vaan antaa kiitospusu poskelle, että sain kyydin kotiin. Tämä selitys tapahtui sen jälkeen, kun Kesä-Esa laittoi pitkän viestin, että ei halua johdatella minua mihinkään, että hän ei ole valmis suhteeseen vielä pitkään aikaan ja haluaa vain tutustua uusiin ihmisiin ja laajentaa verkostoaan, Espoosta kun on kotoisin.
Niinä kahtena kuukautena näimme aika usein. Hän tuli innokkaasti seurakseni aina, kun kaipasin häntä. Hän korjasi pyöräni heijastimen, yritti korjata keikkuvat tuolini, auttoi minua vähän muutossa. Teimme vaikka mitä: metsästimme muuttolaatikoita, katsoimme kaksi leffaa, hieroimme toisiamme, kävimme kävelyillä, hän asensi pyykinpesukoneeni, paistoimme lettuja. Meillä oli tosi kivaa ja mukavaa yhdessä, juttelimme kaiken maailman asioista ja olimme monesti eri mieltä. Hän ei kuitenkaan lytännyt mielipiteitäni, vaan aina perusteli tosi hyvin, miksi hän on sitä mieltä, mitä on ja aina välillä (tai no aika usein) minulle tuli "totta, asiaa voi tarkastella noinkin, en tullut yhtään ajatelleeksi" -olo.
Vaikka näimme usein Kesä-Esan kanssa ja meillä oli tosi kivaa ja aina tapaamisten lopuksi halasimme aina pitkään ja tiukasti ja hänen kädet vaelsivat pitkin selkääni ja kylkiäni saaden ihoni kananlihalle,kun niin hyvälle se tuntui, emme ikinä pussanneet. Aina kun meillä oli sovittuna näkeminen, mietin, että joko sillä kertaa saisin pusun.
Kyllä minä pusuni sainkin. Viidennellä tapaamiskerralla, kun olin jo muuttanut nykyiseen asuntooni, Kesä-Esa tuli letuille. Kävimme silloin myös ulkona kävelyllä ja katsoimme Crash-leffan. Leffan jälkeen kuuntelimme Kesä-Esan lempimetallibändejä. Ja sen nyt sanon, että minä en ole mikään metallifani, mutta Kesä-Esan vuoksi kuuntelin, olisin voinut jopa kuunnella örinämusiikkiakin, jos hän olisi siitä pitänyt. Jossain vaiheessa aloimme katsoa Youtubesta huumorivideoita: Ihmebantu, inttihupia, youtubaajien viedoita. Päädyimme lopuksi katsomaan Niko Kivelän tunnin pituista videota ja kun se loppui, huomasimme kellon olevan jo 1 yöllä.
Kesä-Esa oli juuri toipumaisillaan flunssasta ja hän sanoi minulle: "Jaahas, oot valvottanu mua nyt. Täs on nyt kaks vaihtoehtoo: joko lähen nyt heti himaa nukkuu tai sit annat mun luvan jäädä tänne yöks." Sitä ei tarvitse olla mikään Einstein tietääkseen, mitä vastasin hänelle. Oi kyllä, Kesä-Esa jäi yöksi!Olin niin innoissani silloin, "Viimein saan pusun!" ajattelin.
Jaaaaa.... en saanut sitä pusua. Koko yön lusikoimme ja tuhisimme nenät toisen selkää vasten ja kädet vaeltelivat pitkin kylkiä ja selkää ja jalkoja, mutta mitään ei tapahtunut. Olin niin ihastunut Kesä-Esaan, että minulle riitti ihan sekin, että hän piti minua tiukasti lähellään ja silitteli selkääni. Aamulla sama tilanne: silittelyä, hipsuttelua, keskustelua ja silmiin katsomista. Jossain vaiheessa katsoin vain häntä ja olin ihan hiljaa ja hän kysyi:"Mitä?" ja kun en vastannut, hän kääntyi kyljellään minua kohti toisti kysymyksen ja kun en taaskaan vastannut, hän tuli lähelleni, otti toisella kädellä kasvoistani ja pussasi. Pusu oli lyhyt, hento ja söpö, mutta olin seitsemännessä taivaassa onnesta. Me pussasimme!!Söimme Kesä-Esan kanssa aamupalaa ja hän kustui minua kotihengettäreksi. Kun Kesä-Esan piti lähteä, pyysin vielä yhden pusun ja hän antoi pikaisen suukon.
Pusukerran jälkeen näimme vielä muutaman kerran, mutta odottamaani pusua tai toivomaani imuttelusessiota ei tullut. Kesä-Esasta oli pusukerran jälkeen tullut etäinen: hän ei vastanut viesteihini enää niin nopeasti tai jätti vastaamatta kokonaan, hän oli jotenkin kylmä. Tuntui, että jutun todennäköisyydet kehittyä vakavammalle pohjalle pienenivät entisestään. Yhtenä kertana en enää jaksanut olla ymmärtävä ja kysin Kesä-Esalta, mitä hän haluaa, kun hän sanoo toista ja tekee kuitenkin toista. Kesä-Esa esitti tyhmää: "Miten muka sanon toista ja teen ihan vastakkaista?" En siinä hänelle viittinyt avata, että kaverit eivät jää yöksi ja hiplaile ja pussaa. Kesä-Esa kuitenkin sanoi, että kavereita olemme, ainakin hänen mielestä. Tämän selvittelyn jälkeen emme puhuneet, enkä nähnyt Kesä-Esaa sinä kesänä enää.
Tähän ei kuitenkaan vielä Kesä-Esa seikkailuni päättyneet. Latasin tammikuun lopulla Tinderin uudestaan ja Kesä-Esa tuli vastaan, Painoin sydäntä ja meistä tuli Tindermatchit helmikuun alussa. Kesä-Esa laittoi viestiä Tinderissä: "Ihankuin oisit jostain tuttu :D. Kiva profiilikuva sulla muuten :)" Heitin hänelle jotain takaisin muutama päivä myöhässä ja hän kyseli kuulumisia. Siirryimme juttelemaan whatsappiin ja keskustelun tunnelma oli humoristinen.
Saman viikon perjantaina iski kova tylsyys ja spontaanisti pyysin häntä kahville. Näimme Cow:ssa ja hän tarjosi kaakaon ja juttelimme kaikennäköistä, ihan kuin puolen vuoden puhumattomuustaukoa ei ollut. Viihdyimme kahvilassa pari tuntia ja jotenkin päädyimme luokseni kuuntelemaan Kesä-Esan metallimusiikkia. Makoilimme sängyssä ja juttelimme ja kiusasin häntä, että eikö hän voisi sanoa pari sanaa venäjää, kun kerta opiskelee sitä ja aikoo mennä syksyllä vuodeksi sinne vaihtoon. Kesä-Esasta huomasi, että hän piti siitä, että kiusoittelin häntä, mutta hän ei silti suostunut puhumaan venäjää. Aika venyi taas pitkäksi ja kello oli taas yhden paikkeilla. Sanoin Kesä-Esalle, että hän voi jäädä yöksikin, jos haluaa. Niin hän jäi.
Taas lusikoimme koko yön ja hän piti minua tiukasti lähellään ja huomasin, että pikkuesaki on hereillä. Mietin koko ajan, uskallanko pussata tai tehdä asialle jotain. Nössö, kun olin, niin en tehnyt mitään, eikä kyllä Kesä-Esakaan. Aamulla loikoilimme aika kauan sängyssä ja juttelimme ja siinäkin kohtaa mietin, että uskallanko vai en ja en uskaltanut ja sitten Kesä-Esan pitikin jo lähteä ja en saanut pusua.
Päätin, että kutsun Kesä-Esan viikon päästä lettuilemaan ja hän tulikin ja toi mukanaan skumppapullon: "Tenttiviikon loppumisen kunniaks, tässä sulle! Etten aina oo lokkeilemas." Söimme lettuja ja jutelimme ja kuuntelimme Kesä-Esan lempimetallibändejä ja mietin, että minun pitäisi nyt uskaltaa pussata häntä. En uskaltanut. En tiedä, miksi mutta hänen seurassa minusta tulee ihan nyhverö. Kenentahansa muun jätkän kanssa olisin jo edennyt petivaiheeseen, mutta Kesä-Esan kanssa tunnen oloni niin epävarmaksi. Hänen piti lähteä ja ainoa, mitä uskalsin tehdä, oli antaa hänelle poskipusu, josta Kesä-Esa tuntui hämmentyvän tosi paljon. Illemmalla juttelimme vielä noin tunnin verran ja keskustelun tunnelma oli vähän flirttaileva.
Taas iski puhumattomuus, joka kesti viikon verran ja sitten oli pakko kysyä, että oliko hän tulossa Karusellibileisiin, Turun ensimmäisiin suuriin poikkitieteellisiin opiskelijabileisiin. Hän sanoi, että suunnitelmissa oli tulla, mutta lippua ei ole tullut vielä hankittua.
Hän tuli kuin tulikin niihin bileisiin. Karusellibileissä törmäsimme moneen otteeseen, mutta Kesä-Esa tuntui häpeävän minua. Ensimmäisen kerran, kun näimme ja yritin ylläpitää smaltalkia, hän ei oikein lämmennyt.
Minä: "Ootteks te ollu kauna tääl?"
Kesä-Esa (tylsistyneellä äänellä ja katse alta kulmiain): "Ei me oikein, tultii just ja juodaa kaljaa."
M: "Aijaa, saitteks te merkit vai oks teil vaa noi rannekkeet?"
K (tylsistyneellä äänellä ja katse alta kulmiain); "Ei, meil on vaa nää rannekkeet."
M (tajusin, että oli aika lähteä, kun noin kylmä vastaanotto): "Okeei, no me mennään, törmäillään!"
K (nyökkäsi): "Mooi."
Törmäsimme käyävillä ja tanssilattialla kolmen aikoihin. Minä olin ystäväni ja hänen kaveripojan kanssa tanssimassa, kun ystäväni kysyi, oliko Kesä-Esani Börsin tanssilattian kaiteilla seisomassa ja katsomassa minua. Käännyin ja kyllä, Kesä-Esa tuijotti. Huomasin hänen vilkuilevan minua moneen kertaan ja minä katsoin takaisin pari kertaa, ja sitten hän lähti. Ystäväni käski juosta Kesä-Esan perään ja pussata ja minähän juoksin, mutta onnistuin kadottamaan hänet. Kävelin takaisin tanssilattiaa kohti ja huomasin, että Kesä-Esa oli vain vaihtanut paikkaa kavereittensa kanssa. Kesä-Esa seisoi kädet lanteilla ja katseli tanssilattialle. Otin hänen toisesta kädestä kiinni ja koitin vetää häntä mukaani samalla, kun sanoin: "Tuu mun kaa tanssii!" Ja Kesä-Esa ei edes päästänyt kättäänsä pois lanteilta, katsoi minua ihmeellisesti ja sanoi: "Mooi vaan!" Siinä vaiheessa otsassani muutenkin seissyt kyrpä kasvoi kilometrejä lisää, päästin otteeni hänestä ja sipsutin tanssilattialle ystäväni ja hänen kaveripojan luokse.
Pilkkua ennen menimme hakemaan takkimme ja lähtiessämme pääovista ulos törmäsimme Kesä-Esaan. Hän oli kavereittensa kanssa siinä ja jutteli puhelimessa. Katseemme kohtasivat. mutta kumpikaan ei hymyillyt tai sanonut mitään. Otin ystäväni kädestä kiinni ja käskin kävelemään reippaasti. Tietääkseni hoidin "olen vitun kylmä sinua kohtaan" -manööverin tarpeeksi hyvin.
Ei ole Kesä-Esasta kuulunut mitään Karusellibileiden jälkeen, enkä aio lähettää hänelle oma-aloitteisesti yhtään mitään. Ärsyttävintä tässä on nyt se, että Kesä-Esa antoi taas ymmärtää jotain, vaikka ei sitten kuitenkaan ja sitten hän oli tuommoinen dickhead, mikä yllätti minut suuuresti. Hän on aina ollut niin mukava ja kiva, kun olemme nähneet. En olisi uskonut, että hän pystyy olemaan tuommoinen.
Aion unohtaa hänen olemassaolonsa niin pitkäksi aikaa, kunnes hän päättää antaa kuulua itsestään. Ainoa ongelma tässä on se, että aina kun avaan jääkaapin, niin sieltä hymyilee Kesä-Esan antama skumppapullo... Sittä on päästävä eroon mahdollisimman pian!
Insinöörit eivät ole yhtä ongelmallisia kuin tradenomit, mutta kyllä insinööreissä on oma tuskansa + heitä on myös ihan liikaa. Opiskeleva (ja miksei valmistunutkin) jätkä on joko tradenomi tai sitten insinööri. Ennen mietin, että on pahempi, että jätkä on tradenomi kuin insinööri, mutta nyt en enää oikein tiedä. Taitaa molemmat alat olla tällä hetkellä samalla "et sitten muuta keksinyt?" -listallani.
Kesä-Esa on insinööritapaus number one. Arvatkaapas, missä tutustuimme Kesä-Esan kanssa viime kesänä? Tättärädäääääääää... TINDER! Oi, kyllä! Matchasimme juuri ennen matkaani Portugaliin ja juttelimme pari tuntia ennen, kuin hyppäsin kaverini kanssa Express Bussiin nach Helsinki-Vantaa Airport. Kesä-Esa oli kesäihastukseni, sillä Kesä-Esalla oli potentiaalisen poikaystävän ominaisuudet.
Kesä-Esa halusi nähdä kanssani, ja menimme kahville. Tähän väliin on kerrottava, että kesätapahtumat Kesä-Esan kanssa sijoittuvat kesä-heinäkuulle. Näimme kuudelta ja treffit venyivät ilta yhdeksään asti. Meidät häädettiin kahvilasta seitsemän aikoihin, ja menimme sitten kävelylle ympäri ämpäriTurun keskustaa. Olin tullut silloin pyörällä ja koska viime kesäkuu oli aika vilpoinen, molemmilla oli nahkatakit päällä. Illan edetessä alkoi tulla kovin kylmä ja Kesä-Esa tarjoutui heittämään minut ja pyöräni autollansa kotiini.
Meillä oli tosi mukavaa yhdessä, puhuimme taukoamatta kaikennäköisistä asioista: perhesuhteista, koulusta, ystävistä, miten päädyimme opiskelemaan, mitä opiskelemme, leffoista, sarjoista, kirjoista, lempiherkuista ja vaikka mistä. Kesä-Esa oli silloin eronnut kuukausi takaperin tyttöystävästään, heidän suhde kesti 2 vuotta. Tiesin, että Kesä-Esa tuskin halusi heti takaisin vakituiseen suhteesen kenenkään kanssa pitkään aikaan, mutta silti ihastuin häneen.
Ensitreffien päätteeksi halasimme pitkään ja päätin antaa hänelle poskipusun, mutta hän onnistui kääntämään päänsä juuri siinä kohtaa jotenkin hassusti ja pusuni päätyi lähelle Kesä-Esan huulia poski-leukaosastoon. Jälkeenpäin selitin viestitse, ettei aikomukseni ollut pussata suulle, vaan antaa kiitospusu poskelle, että sain kyydin kotiin. Tämä selitys tapahtui sen jälkeen, kun Kesä-Esa laittoi pitkän viestin, että ei halua johdatella minua mihinkään, että hän ei ole valmis suhteeseen vielä pitkään aikaan ja haluaa vain tutustua uusiin ihmisiin ja laajentaa verkostoaan, Espoosta kun on kotoisin.
Niinä kahtena kuukautena näimme aika usein. Hän tuli innokkaasti seurakseni aina, kun kaipasin häntä. Hän korjasi pyöräni heijastimen, yritti korjata keikkuvat tuolini, auttoi minua vähän muutossa. Teimme vaikka mitä: metsästimme muuttolaatikoita, katsoimme kaksi leffaa, hieroimme toisiamme, kävimme kävelyillä, hän asensi pyykinpesukoneeni, paistoimme lettuja. Meillä oli tosi kivaa ja mukavaa yhdessä, juttelimme kaiken maailman asioista ja olimme monesti eri mieltä. Hän ei kuitenkaan lytännyt mielipiteitäni, vaan aina perusteli tosi hyvin, miksi hän on sitä mieltä, mitä on ja aina välillä (tai no aika usein) minulle tuli "totta, asiaa voi tarkastella noinkin, en tullut yhtään ajatelleeksi" -olo.
Vaikka näimme usein Kesä-Esan kanssa ja meillä oli tosi kivaa ja aina tapaamisten lopuksi halasimme aina pitkään ja tiukasti ja hänen kädet vaelsivat pitkin selkääni ja kylkiäni saaden ihoni kananlihalle,kun niin hyvälle se tuntui, emme ikinä pussanneet. Aina kun meillä oli sovittuna näkeminen, mietin, että joko sillä kertaa saisin pusun.
Kyllä minä pusuni sainkin. Viidennellä tapaamiskerralla, kun olin jo muuttanut nykyiseen asuntooni, Kesä-Esa tuli letuille. Kävimme silloin myös ulkona kävelyllä ja katsoimme Crash-leffan. Leffan jälkeen kuuntelimme Kesä-Esan lempimetallibändejä. Ja sen nyt sanon, että minä en ole mikään metallifani, mutta Kesä-Esan vuoksi kuuntelin, olisin voinut jopa kuunnella örinämusiikkiakin, jos hän olisi siitä pitänyt. Jossain vaiheessa aloimme katsoa Youtubesta huumorivideoita: Ihmebantu, inttihupia, youtubaajien viedoita. Päädyimme lopuksi katsomaan Niko Kivelän tunnin pituista videota ja kun se loppui, huomasimme kellon olevan jo 1 yöllä.
Kesä-Esa oli juuri toipumaisillaan flunssasta ja hän sanoi minulle: "Jaahas, oot valvottanu mua nyt. Täs on nyt kaks vaihtoehtoo: joko lähen nyt heti himaa nukkuu tai sit annat mun luvan jäädä tänne yöks." Sitä ei tarvitse olla mikään Einstein tietääkseen, mitä vastasin hänelle. Oi kyllä, Kesä-Esa jäi yöksi!Olin niin innoissani silloin, "Viimein saan pusun!" ajattelin.
Jaaaaa.... en saanut sitä pusua. Koko yön lusikoimme ja tuhisimme nenät toisen selkää vasten ja kädet vaeltelivat pitkin kylkiä ja selkää ja jalkoja, mutta mitään ei tapahtunut. Olin niin ihastunut Kesä-Esaan, että minulle riitti ihan sekin, että hän piti minua tiukasti lähellään ja silitteli selkääni. Aamulla sama tilanne: silittelyä, hipsuttelua, keskustelua ja silmiin katsomista. Jossain vaiheessa katsoin vain häntä ja olin ihan hiljaa ja hän kysyi:"Mitä?" ja kun en vastannut, hän kääntyi kyljellään minua kohti toisti kysymyksen ja kun en taaskaan vastannut, hän tuli lähelleni, otti toisella kädellä kasvoistani ja pussasi. Pusu oli lyhyt, hento ja söpö, mutta olin seitsemännessä taivaassa onnesta. Me pussasimme!!Söimme Kesä-Esan kanssa aamupalaa ja hän kustui minua kotihengettäreksi. Kun Kesä-Esan piti lähteä, pyysin vielä yhden pusun ja hän antoi pikaisen suukon.
Pusukerran jälkeen näimme vielä muutaman kerran, mutta odottamaani pusua tai toivomaani imuttelusessiota ei tullut. Kesä-Esasta oli pusukerran jälkeen tullut etäinen: hän ei vastanut viesteihini enää niin nopeasti tai jätti vastaamatta kokonaan, hän oli jotenkin kylmä. Tuntui, että jutun todennäköisyydet kehittyä vakavammalle pohjalle pienenivät entisestään. Yhtenä kertana en enää jaksanut olla ymmärtävä ja kysin Kesä-Esalta, mitä hän haluaa, kun hän sanoo toista ja tekee kuitenkin toista. Kesä-Esa esitti tyhmää: "Miten muka sanon toista ja teen ihan vastakkaista?" En siinä hänelle viittinyt avata, että kaverit eivät jää yöksi ja hiplaile ja pussaa. Kesä-Esa kuitenkin sanoi, että kavereita olemme, ainakin hänen mielestä. Tämän selvittelyn jälkeen emme puhuneet, enkä nähnyt Kesä-Esaa sinä kesänä enää.
Tähän ei kuitenkaan vielä Kesä-Esa seikkailuni päättyneet. Latasin tammikuun lopulla Tinderin uudestaan ja Kesä-Esa tuli vastaan, Painoin sydäntä ja meistä tuli Tindermatchit helmikuun alussa. Kesä-Esa laittoi viestiä Tinderissä: "Ihankuin oisit jostain tuttu :D. Kiva profiilikuva sulla muuten :)" Heitin hänelle jotain takaisin muutama päivä myöhässä ja hän kyseli kuulumisia. Siirryimme juttelemaan whatsappiin ja keskustelun tunnelma oli humoristinen.
Saman viikon perjantaina iski kova tylsyys ja spontaanisti pyysin häntä kahville. Näimme Cow:ssa ja hän tarjosi kaakaon ja juttelimme kaikennäköistä, ihan kuin puolen vuoden puhumattomuustaukoa ei ollut. Viihdyimme kahvilassa pari tuntia ja jotenkin päädyimme luokseni kuuntelemaan Kesä-Esan metallimusiikkia. Makoilimme sängyssä ja juttelimme ja kiusasin häntä, että eikö hän voisi sanoa pari sanaa venäjää, kun kerta opiskelee sitä ja aikoo mennä syksyllä vuodeksi sinne vaihtoon. Kesä-Esasta huomasi, että hän piti siitä, että kiusoittelin häntä, mutta hän ei silti suostunut puhumaan venäjää. Aika venyi taas pitkäksi ja kello oli taas yhden paikkeilla. Sanoin Kesä-Esalle, että hän voi jäädä yöksikin, jos haluaa. Niin hän jäi.
Taas lusikoimme koko yön ja hän piti minua tiukasti lähellään ja huomasin, että pikkuesaki on hereillä. Mietin koko ajan, uskallanko pussata tai tehdä asialle jotain. Nössö, kun olin, niin en tehnyt mitään, eikä kyllä Kesä-Esakaan. Aamulla loikoilimme aika kauan sängyssä ja juttelimme ja siinäkin kohtaa mietin, että uskallanko vai en ja en uskaltanut ja sitten Kesä-Esan pitikin jo lähteä ja en saanut pusua.
Päätin, että kutsun Kesä-Esan viikon päästä lettuilemaan ja hän tulikin ja toi mukanaan skumppapullon: "Tenttiviikon loppumisen kunniaks, tässä sulle! Etten aina oo lokkeilemas." Söimme lettuja ja jutelimme ja kuuntelimme Kesä-Esan lempimetallibändejä ja mietin, että minun pitäisi nyt uskaltaa pussata häntä. En uskaltanut. En tiedä, miksi mutta hänen seurassa minusta tulee ihan nyhverö. Kenentahansa muun jätkän kanssa olisin jo edennyt petivaiheeseen, mutta Kesä-Esan kanssa tunnen oloni niin epävarmaksi. Hänen piti lähteä ja ainoa, mitä uskalsin tehdä, oli antaa hänelle poskipusu, josta Kesä-Esa tuntui hämmentyvän tosi paljon. Illemmalla juttelimme vielä noin tunnin verran ja keskustelun tunnelma oli vähän flirttaileva.
Taas iski puhumattomuus, joka kesti viikon verran ja sitten oli pakko kysyä, että oliko hän tulossa Karusellibileisiin, Turun ensimmäisiin suuriin poikkitieteellisiin opiskelijabileisiin. Hän sanoi, että suunnitelmissa oli tulla, mutta lippua ei ole tullut vielä hankittua.
Hän tuli kuin tulikin niihin bileisiin. Karusellibileissä törmäsimme moneen otteeseen, mutta Kesä-Esa tuntui häpeävän minua. Ensimmäisen kerran, kun näimme ja yritin ylläpitää smaltalkia, hän ei oikein lämmennyt.
Minä: "Ootteks te ollu kauna tääl?"
Kesä-Esa (tylsistyneellä äänellä ja katse alta kulmiain): "Ei me oikein, tultii just ja juodaa kaljaa."
M: "Aijaa, saitteks te merkit vai oks teil vaa noi rannekkeet?"
K (tylsistyneellä äänellä ja katse alta kulmiain); "Ei, meil on vaa nää rannekkeet."
M (tajusin, että oli aika lähteä, kun noin kylmä vastaanotto): "Okeei, no me mennään, törmäillään!"
K (nyökkäsi): "Mooi."
Törmäsimme käyävillä ja tanssilattialla kolmen aikoihin. Minä olin ystäväni ja hänen kaveripojan kanssa tanssimassa, kun ystäväni kysyi, oliko Kesä-Esani Börsin tanssilattian kaiteilla seisomassa ja katsomassa minua. Käännyin ja kyllä, Kesä-Esa tuijotti. Huomasin hänen vilkuilevan minua moneen kertaan ja minä katsoin takaisin pari kertaa, ja sitten hän lähti. Ystäväni käski juosta Kesä-Esan perään ja pussata ja minähän juoksin, mutta onnistuin kadottamaan hänet. Kävelin takaisin tanssilattiaa kohti ja huomasin, että Kesä-Esa oli vain vaihtanut paikkaa kavereittensa kanssa. Kesä-Esa seisoi kädet lanteilla ja katseli tanssilattialle. Otin hänen toisesta kädestä kiinni ja koitin vetää häntä mukaani samalla, kun sanoin: "Tuu mun kaa tanssii!" Ja Kesä-Esa ei edes päästänyt kättäänsä pois lanteilta, katsoi minua ihmeellisesti ja sanoi: "Mooi vaan!" Siinä vaiheessa otsassani muutenkin seissyt kyrpä kasvoi kilometrejä lisää, päästin otteeni hänestä ja sipsutin tanssilattialle ystäväni ja hänen kaveripojan luokse.
Pilkkua ennen menimme hakemaan takkimme ja lähtiessämme pääovista ulos törmäsimme Kesä-Esaan. Hän oli kavereittensa kanssa siinä ja jutteli puhelimessa. Katseemme kohtasivat. mutta kumpikaan ei hymyillyt tai sanonut mitään. Otin ystäväni kädestä kiinni ja käskin kävelemään reippaasti. Tietääkseni hoidin "olen vitun kylmä sinua kohtaan" -manööverin tarpeeksi hyvin.
Ei ole Kesä-Esasta kuulunut mitään Karusellibileiden jälkeen, enkä aio lähettää hänelle oma-aloitteisesti yhtään mitään. Ärsyttävintä tässä on nyt se, että Kesä-Esa antoi taas ymmärtää jotain, vaikka ei sitten kuitenkaan ja sitten hän oli tuommoinen dickhead, mikä yllätti minut suuuresti. Hän on aina ollut niin mukava ja kiva, kun olemme nähneet. En olisi uskonut, että hän pystyy olemaan tuommoinen.
Aion unohtaa hänen olemassaolonsa niin pitkäksi aikaa, kunnes hän päättää antaa kuulua itsestään. Ainoa ongelma tässä on se, että aina kun avaan jääkaapin, niin sieltä hymyilee Kesä-Esan antama skumppapullo... Sittä on päästävä eroon mahdollisimman pian!
torstai 26. helmikuuta 2015
Traumat
Tiistaina traumatisoiduin pahasti taas vähäksi aikaa. Voi jummi jammi, en kyllä pane seuraavan kerran ennen kuukautisia, niin pahat traumat sain toissapäivänä.
Tapasin yhden Amatöörin. Ennen tiistaita näimme hänen kanssaan muutama viikko takaperin Fontanassa. Amatööri tarjosi minulle silloin kaakaon ja joimme myös appelsiinivettä ja juttelimme kolme vai neljä tuntia putkeen hänen kanssaan. Olin aika skeptinen niitä treffejä kohtaan, koska en oikein pitänyt Amatöörin viestihuumorista. Olen huumorintajuinen ja minusta monet asiat ovat hauskoja, mutta sitten, kun juttu alkaa mennä rotuvitseiksi, niin siinä kohtaa ei enää oikein naurata.
Tapasimme siis silloin Fontanassa ja hän yllätti minut positiivisesti, että oli oikeasti fiksu ja hauska ja aika kului hänen kanssaan tosi nopeasti. Hän saattoi minut illan päätteeksi bussipysäkilleni ja antoi lopuksi halin. Myöhemmin sinä iltana, kun olin jo päässyt kotiin, hän laittoi viestiä ja juttelimme hetken aikaa. Jossain vaiheessa Amatööri sanoi, että halusi tarkentaa asioita, että hän ei etsi mitään suhdetta ja ei halua, että saan vääränlaisen kuvan meidän jutusta. Kerroin, että hyvä tietää ja etten tiedä itsekään, mitä haluan, niin parempi saada faktat tiskille saman tien. Juttelimme vielä jotain, että voisimme nähdä joskus panomielessä.
Tiistaina sitten näimme panomielessä tai no, miten sen nyt ottaa... Sanoin hänelle kuitenkin aikaisemmin, etten halua, että hänelle se on itsestäänselvyys, että kun hän tulee luokseni (Amatööri kun asuu vielä vanhempien luona ylläripylläri), että ryhdytään heti hommiin, vaan että tapaamisen pääpointtina ei ole seksi. Sanoin, että nähdään ja katotaan, mihin ja miten asiat etenee, mutta että ei panna samantien, kun hän astuu ovesta sisään. Hän suostui ja sanoi vielä: "Ei sitä tiiä, jos ees jaksan :D"
Amatööri tuli joskus seitsemän aikoihin tänne. Maailma tai siis Turku on pieni.. Amatöörin isoveli on asunut tässä samassa kämpässä vuoden verran vuonna 2009 - kuulostaa kauhean historialiselta. Aika alussa vierailuaan Amatööri kysyi, mistä tunnen yhden Raimon (=vakiopanoni). Ai, että! Olin siinä sitten, että kunhan tunnen vaan. Ei tainut oikein mennä läpi. Amatööri ja Raimo kävivät samaa lukiota ja olivat samalla luokalla... Pakko nyt tähän väliin sanoa, että Raimo vie 100-0!
Juttelimme Amatöörin kanssa siinä niitä näitä ja sitten hän otti minut kainaloon jossain vaiheessa ja ei siinä kauan kestänyt, kun aloimme pussailemaan. Olin hänen päällään sohvalla ja ensin hän otti minulta topin pois ja vähän aja päästä pienen taistelun jälkeen lähtivät myös rintsikat. Tarjouduin auttamaan häntä niissä, kun tuntui, ettei hän meinanut saada niitä auki, mutta tosi miehenä hän ei voinut apua hyväksyä ja hoiti homman itse. Siinä pussailimme aika kauan ja hän hipsutteli sormenpäillään selkääni ja siinä oli aika hyvä olla, kunnes vasen lonkkani alkoi kramppaamaan.
Siirryimme sängylleni (asun yksiössä, niin sohvalta sängylle ei ole pitkä matka) ja hän tuli päälleni makaamaan ja jatkoimme pussailua. Jossain vaiheessa siirryimme seuraavalle levelille = käsipeli mukaan. Siinä hommailtiin jonkin aikaa ja sitten hän töksäytti: "Ei vitsit, unohdin kortsut mun koululaukkuun!" Miettisin siinä kohtia, että pitäiskö vai eikö sanoa, että kyllä minultakin muutama kortsu löytyy. Päädyin sanomaan, että omistan minäkin kortsuja, mutta olisi pitänyt näin jälkeenpäin ajateltuna jättää sanomatta.
Hain hänelle kortsun ja käskin häntä laittamaan itsensä kuntoon sillä aikaa, kun itse kävisin vessassa. Vessasta tultuani katsoin häntä hämmentyneenä. Amatööri oli rullannut kortsun kokonaan auki ja tuijotti minua ja oli: "Tuu auttamaan mua laittamaan tää." Voi pyhä Sylvi sentään! Kuka tyhmä tekee noin? Siinä aloin epäilemään, että oliko Amatööri neitsyt vai eikö hän ole koskaan elämässään kortsua käyttänyt. Yritin rullata kortsun takaisin ja pistää sitten sen Amatöörin kalulle, mutta se ei oikein onnistunut ja jouduin heittämään kortsun roskiin. Otin toisen kortsun esille ja aloin itse laittamaan sitä hänelle. Amatöörin kalu oli siinä vaiheessa aika surkeassa kunnossa ja sitä piti herätellä henkiin. Kun sain sen taas pystyyn, niin ryhdyin laittamaan sitä uutta kortsua paikoilleen ja Amatööri auttoi. Tosin olisi pitänyt sanoa hänelle olla koskematta siihen kortsuun, hän nimittäin otti kortsun reunoista kiinni, venyytti ne ja siirsi kortsua alemmas venyttäen sitä molemmista päistä..
Siinä vaiheessa, kun kortsu oli paikoillaan Amatöörin vehje taas lurpsahti. Päässäni vain soi: "Seriously, get your shit together!" Oikeasti, ei voi lurpsahdella niin nopeasti siitä, kun saa sen taas ylös. Minun piti taas herätellä pikkuveikka henkiin ja sainkin sen elämään, mutta kun pikkuveikan oli aika ryhtyä tosi toimiin, hän taas kuoli. Sanoin Amatöörille, että jos lopettaisimme ja kokeilisimme joku toinen kerta, mutta ei! Amatööri veti hanskaan minkä jaksoi, mutta pikkuveikka ei enää suostunut nousemaan ja Amatööri yritti tunkea pikkuamatöörinsä salaisuuksieni kammioon, mutta ei hän tietenkään sitä sinne saanut. Vaikka monta kertaa yritti, niin ei päässyt pikkuveikka pesälle.
Amatööri otti kortsun pois ja minä kävin heittämässä sen roskiin ja hän töksäytti: "Se taisi revetä.." Olin ihan hämmentynyt. Missä vaiheessa se muka repesi, sehän tuntui olevan ihan kunnossa? Sovimme, että käyn seuraavana päivänä ostamassa jälkiehkäisypillerreitä varoiksi. Hän maksaisi niistä puolet.
Illalla en saanut unta ja menin täyttämään sen kakkoskortsun vedellä ja puristelin sitä joka paikasta nähdääkseen, onko siellä muka oikeasti reikä. Kortsu oli ihan kunnossa, mistään ei suihkunut, ei edes tihkunut, vettä. Kerroin tästä havainnosta Amatöörille ja hän oli: "Mitä vittuu? Siin oli mällii pääl ku mä sen sulle annoin. Ihan varmana se repes!" Ei hän tainut myöskään tietää, että naisetkin erittävät aineita sieltä toisesta päästä.. Tarkistin vielä toisen kerran, ja ei suihkunu vettä mistään silläkään kertaa. Neuvottelin muutaman ystävän kanssa, että pitääkö se helvetin kallis jälkiehkäisypilleri käydä ostamassa, kun Amatööri ei edes saanut pikkuamatööriään pesään ja kun kortsukin on ehjä. Tulimme kaikki siihen tulokseen, että minä en mitään pillereitä mene ostamaan. Seuravaana päivänä ilmoitin Amatöörille, että juu juu, pilleri on ostettu ja nielaistu. Nyt vain pitää vältellä hänen näkemistä, kun hän haluaa nyt maksaa ne 7 € siitä syömättömmästä pilleristä. En voi vain sanoa, että ei hänen tarvise maksaa mitään, koska sitten hän rupeaa epäilemään jotain, mutta en myöskän voi ottaa hänen rahojaan.
Että tämmöiseen tilanteeseen jouduin tällä kertaa... Ei enää seksiä ennen kuukautisia!
Tapasin yhden Amatöörin. Ennen tiistaita näimme hänen kanssaan muutama viikko takaperin Fontanassa. Amatööri tarjosi minulle silloin kaakaon ja joimme myös appelsiinivettä ja juttelimme kolme vai neljä tuntia putkeen hänen kanssaan. Olin aika skeptinen niitä treffejä kohtaan, koska en oikein pitänyt Amatöörin viestihuumorista. Olen huumorintajuinen ja minusta monet asiat ovat hauskoja, mutta sitten, kun juttu alkaa mennä rotuvitseiksi, niin siinä kohtaa ei enää oikein naurata.
Tapasimme siis silloin Fontanassa ja hän yllätti minut positiivisesti, että oli oikeasti fiksu ja hauska ja aika kului hänen kanssaan tosi nopeasti. Hän saattoi minut illan päätteeksi bussipysäkilleni ja antoi lopuksi halin. Myöhemmin sinä iltana, kun olin jo päässyt kotiin, hän laittoi viestiä ja juttelimme hetken aikaa. Jossain vaiheessa Amatööri sanoi, että halusi tarkentaa asioita, että hän ei etsi mitään suhdetta ja ei halua, että saan vääränlaisen kuvan meidän jutusta. Kerroin, että hyvä tietää ja etten tiedä itsekään, mitä haluan, niin parempi saada faktat tiskille saman tien. Juttelimme vielä jotain, että voisimme nähdä joskus panomielessä.
Tiistaina sitten näimme panomielessä tai no, miten sen nyt ottaa... Sanoin hänelle kuitenkin aikaisemmin, etten halua, että hänelle se on itsestäänselvyys, että kun hän tulee luokseni (Amatööri kun asuu vielä vanhempien luona ylläripylläri), että ryhdytään heti hommiin, vaan että tapaamisen pääpointtina ei ole seksi. Sanoin, että nähdään ja katotaan, mihin ja miten asiat etenee, mutta että ei panna samantien, kun hän astuu ovesta sisään. Hän suostui ja sanoi vielä: "Ei sitä tiiä, jos ees jaksan :D"
Amatööri tuli joskus seitsemän aikoihin tänne. Maailma tai siis Turku on pieni.. Amatöörin isoveli on asunut tässä samassa kämpässä vuoden verran vuonna 2009 - kuulostaa kauhean historialiselta. Aika alussa vierailuaan Amatööri kysyi, mistä tunnen yhden Raimon (=vakiopanoni). Ai, että! Olin siinä sitten, että kunhan tunnen vaan. Ei tainut oikein mennä läpi. Amatööri ja Raimo kävivät samaa lukiota ja olivat samalla luokalla... Pakko nyt tähän väliin sanoa, että Raimo vie 100-0!
Juttelimme Amatöörin kanssa siinä niitä näitä ja sitten hän otti minut kainaloon jossain vaiheessa ja ei siinä kauan kestänyt, kun aloimme pussailemaan. Olin hänen päällään sohvalla ja ensin hän otti minulta topin pois ja vähän aja päästä pienen taistelun jälkeen lähtivät myös rintsikat. Tarjouduin auttamaan häntä niissä, kun tuntui, ettei hän meinanut saada niitä auki, mutta tosi miehenä hän ei voinut apua hyväksyä ja hoiti homman itse. Siinä pussailimme aika kauan ja hän hipsutteli sormenpäillään selkääni ja siinä oli aika hyvä olla, kunnes vasen lonkkani alkoi kramppaamaan.
Siirryimme sängylleni (asun yksiössä, niin sohvalta sängylle ei ole pitkä matka) ja hän tuli päälleni makaamaan ja jatkoimme pussailua. Jossain vaiheessa siirryimme seuraavalle levelille = käsipeli mukaan. Siinä hommailtiin jonkin aikaa ja sitten hän töksäytti: "Ei vitsit, unohdin kortsut mun koululaukkuun!" Miettisin siinä kohtia, että pitäiskö vai eikö sanoa, että kyllä minultakin muutama kortsu löytyy. Päädyin sanomaan, että omistan minäkin kortsuja, mutta olisi pitänyt näin jälkeenpäin ajateltuna jättää sanomatta.
Hain hänelle kortsun ja käskin häntä laittamaan itsensä kuntoon sillä aikaa, kun itse kävisin vessassa. Vessasta tultuani katsoin häntä hämmentyneenä. Amatööri oli rullannut kortsun kokonaan auki ja tuijotti minua ja oli: "Tuu auttamaan mua laittamaan tää." Voi pyhä Sylvi sentään! Kuka tyhmä tekee noin? Siinä aloin epäilemään, että oliko Amatööri neitsyt vai eikö hän ole koskaan elämässään kortsua käyttänyt. Yritin rullata kortsun takaisin ja pistää sitten sen Amatöörin kalulle, mutta se ei oikein onnistunut ja jouduin heittämään kortsun roskiin. Otin toisen kortsun esille ja aloin itse laittamaan sitä hänelle. Amatöörin kalu oli siinä vaiheessa aika surkeassa kunnossa ja sitä piti herätellä henkiin. Kun sain sen taas pystyyn, niin ryhdyin laittamaan sitä uutta kortsua paikoilleen ja Amatööri auttoi. Tosin olisi pitänyt sanoa hänelle olla koskematta siihen kortsuun, hän nimittäin otti kortsun reunoista kiinni, venyytti ne ja siirsi kortsua alemmas venyttäen sitä molemmista päistä..
Siinä vaiheessa, kun kortsu oli paikoillaan Amatöörin vehje taas lurpsahti. Päässäni vain soi: "Seriously, get your shit together!" Oikeasti, ei voi lurpsahdella niin nopeasti siitä, kun saa sen taas ylös. Minun piti taas herätellä pikkuveikka henkiin ja sainkin sen elämään, mutta kun pikkuveikan oli aika ryhtyä tosi toimiin, hän taas kuoli. Sanoin Amatöörille, että jos lopettaisimme ja kokeilisimme joku toinen kerta, mutta ei! Amatööri veti hanskaan minkä jaksoi, mutta pikkuveikka ei enää suostunut nousemaan ja Amatööri yritti tunkea pikkuamatöörinsä salaisuuksieni kammioon, mutta ei hän tietenkään sitä sinne saanut. Vaikka monta kertaa yritti, niin ei päässyt pikkuveikka pesälle.
Amatööri otti kortsun pois ja minä kävin heittämässä sen roskiin ja hän töksäytti: "Se taisi revetä.." Olin ihan hämmentynyt. Missä vaiheessa se muka repesi, sehän tuntui olevan ihan kunnossa? Sovimme, että käyn seuraavana päivänä ostamassa jälkiehkäisypillerreitä varoiksi. Hän maksaisi niistä puolet.
Illalla en saanut unta ja menin täyttämään sen kakkoskortsun vedellä ja puristelin sitä joka paikasta nähdääkseen, onko siellä muka oikeasti reikä. Kortsu oli ihan kunnossa, mistään ei suihkunut, ei edes tihkunut, vettä. Kerroin tästä havainnosta Amatöörille ja hän oli: "Mitä vittuu? Siin oli mällii pääl ku mä sen sulle annoin. Ihan varmana se repes!" Ei hän tainut myöskään tietää, että naisetkin erittävät aineita sieltä toisesta päästä.. Tarkistin vielä toisen kerran, ja ei suihkunu vettä mistään silläkään kertaa. Neuvottelin muutaman ystävän kanssa, että pitääkö se helvetin kallis jälkiehkäisypilleri käydä ostamassa, kun Amatööri ei edes saanut pikkuamatööriään pesään ja kun kortsukin on ehjä. Tulimme kaikki siihen tulokseen, että minä en mitään pillereitä mene ostamaan. Seuravaana päivänä ilmoitin Amatöörille, että juu juu, pilleri on ostettu ja nielaistu. Nyt vain pitää vältellä hänen näkemistä, kun hän haluaa nyt maksaa ne 7 € siitä syömättömmästä pilleristä. En voi vain sanoa, että ei hänen tarvise maksaa mitään, koska sitten hän rupeaa epäilemään jotain, mutta en myöskän voi ottaa hänen rahojaan.
Että tämmöiseen tilanteeseen jouduin tällä kertaa... Ei enää seksiä ennen kuukautisia!
sunnuntai 22. helmikuuta 2015
Todistusaineistoa, että miehet ovat vaikeita ja että naisten valitus miehistä on oikeutettua
Olin tuossa perjantaina-lauantaina laivailemassa tyttöjen kanssa. Eilen illalla tulimme siis takaisin ja minulle sattui tämmöinen kiva juttu. Laivatarinan kerron joskus myöhemmin, koska ajattelin, että tämä asia on paljon tärkeämpi.
Hyvät naiset ja herrat, rakkaat lukijani! Olen monta kertaa elämäni aikana sanonut, että miehet ovat vaikeita ja naiset ovat niitä helpompia osapuolia. Monesti olen tästä asiasta miesten kanssa väitellyt ja yrittänyt todistaa, että olen oikeassa ja nyt sitten sain todistusaineiston käsiini. Se, joka tämän jälkeen väittää, että miehet ovat helppoja tapauksia ja naiset tekevät asioista vaikeita, voi mennä nurkkaan häpeämään ja sitten hypätä roskiin..
Eli pientä pohjustusta tähän alkuun vielä: näissä screenshoteissa keskustelen Perjantaitradenomin kanssa, sen, jonka kanssa minun piti mennä treffeille, mutta hän peruutti ja ei muuten olla vieläkään nähty hänen kanssaan. Keskustelu tapahtui eilen illalla tai tänään aamulla, miten sen nyt ottaa ja ajattelee. Mainitsen tässä vielä, että minun piti aluksi ostaa hänelle lakupiippuja laivalta, mutta sitten hän sanoi, että ei tarvitsekaan ostaa, kun hän ei ole ihan varma, että haluaako syödä niitä sittenkään... Sen pidemmittä puheitta, let the fun begin!
Hyvät naiset ja herrat, rakkaat lukijani! Olen monta kertaa elämäni aikana sanonut, että miehet ovat vaikeita ja naiset ovat niitä helpompia osapuolia. Monesti olen tästä asiasta miesten kanssa väitellyt ja yrittänyt todistaa, että olen oikeassa ja nyt sitten sain todistusaineiston käsiini. Se, joka tämän jälkeen väittää, että miehet ovat helppoja tapauksia ja naiset tekevät asioista vaikeita, voi mennä nurkkaan häpeämään ja sitten hypätä roskiin..
Eli pientä pohjustusta tähän alkuun vielä: näissä screenshoteissa keskustelen Perjantaitradenomin kanssa, sen, jonka kanssa minun piti mennä treffeille, mutta hän peruutti ja ei muuten olla vieläkään nähty hänen kanssaan. Keskustelu tapahtui eilen illalla tai tänään aamulla, miten sen nyt ottaa ja ajattelee. Mainitsen tässä vielä, että minun piti aluksi ostaa hänelle lakupiippuja laivalta, mutta sitten hän sanoi, että ei tarvitsekaan ostaa, kun hän ei ole ihan varma, että haluaako syödä niitä sittenkään... Sen pidemmittä puheitta, let the fun begin!
No niiin! Kuka on edelleen sitä mieltä, että miehet eivät ole vaikeita? Sitten tämä toinen kysymys, joka oilisi ehkä pitänyt kysyä ensimmäiseksi: onko joku sitä mieltä, että minä olen tehnyt tässä jotain väärin? (Mutta koska mielestäni en ole tehnyt väärin, niin kysyin sen vasta nyt.) Ja sitten kolmas ja tärkein kysymys: MITÄ VITTUA??! Siis anteeksi nyt vain, mutta miksi helvetissä jätkä alkoi aukomaan päätään minulle? Mielestäni olin ihan normaali ja kiva ja mukava anteeksipyynnön jälkeen, en minä kiukutellut hänelle.
Ei ole muuten tullut vieläkään viestiä häneltä, enkä itse aio pistää hänelle yhtään mitään. Saa luvan pyytää anteeksi ensin ja selittää, että mikä häntä oikein vaivasi. Positiivisesti ajateltuna: sainpahan nyt ainakin todistettua, että miehet ovat vitun vaikeita!
Infoon teitä, jos/kun tässä Perjantaitradenomitapauksessa tapahtuu jotain.
keskiviikko 18. helmikuuta 2015
50 Shades of Grey review
Koska olen lukenut 50 Shades of Grey -kirjasarjan muutaman kerran, minun oli pakko käydä katsomassa tänään ystäväni kanssa ensimmäisestä kirjasta tulleen leffan. Tulin vähän aikaa sitten kotiin leffateatterista ja ajatukseni pyörivät vain siinä leffassa. Siispä päätin, että kirjoitan arvostelutyyppisen tekstin tästä nimenomaisesta elokuvasta. Joten, jos et ole käynyt katsomassa: SPOILER ALERT! Lue tämä blogiteksti myöhemmin, jos meinaat käydä katsoa leffan lähitulevaisuudessa.
Olin kuvitellu kaiken erilaiseksi, mitä elokuvassa todellisuudessa näytettiin. Yleisesti sanottuna leffa oli hyvä, mutta kyllä kirja oli paljon parempi. Odotan innolla seuraavia elokuvia tuosta sarjasta, koska mielestäni trilogian kaksi viimeistä kirjaa olivat paljon parempia kuin ensimmäinen.
Olin niin innoissani leffan alettua pyörimään. Christian Grey, hänen vaatehuone, solmiot, avarat työhuoneet, hienot autot - AH! <3 Miehet puvuissa on heikkouteni. Mielestäni miehet voisivat vetäistä useammin puvun niskaansa, näyttävät niin paljon paremmalta!
Pidin kyllä myös siitä, että Christian oli usein paidaton. Siinä ensimmäistä kertaa, kun Anastasia oli Christianin kanssa samassa hotellihuoneessa ja Christian meni suihkuun... Se kohtaus, kun Christian sanoi, että jos Anastasia olisi hänen, niin Christian olisi jo rangaissut hänet. Kuumaa kamaa, kun Christian asettui kontilleen sängylle ja meni niin lähelle Anastasiaa ja puraisi Anastasian paahtoleivästä palan. Siinä kohtia olisin itse ainakin ollut ihan: "Ota minut nyt heti!!" Damn..
Leffan musiikki oli niin seksikästä. Teki mieli siinä itsekki pokata joku kuuma jätkä ja lähteä vähän painimaan hänen kanssaan. Ja jos palataan takaisin leffaan, niin sanon tämän nyt suoraan sydämestäni: jos joku joskus haluaa sitoa minut ja panna yhtä villisti kuin Christian Grey, en pistä vastaan. Itse asiassa, voisko joku rikas ja hyvännäköinen tulla nyt luokseni ja sitoa minut sänkyyn solmiollaan kiinni ja panna aivoni pihalle? Onnistuuko?
Lisäksi tämä rikas, komea mies voisi viedä minut myös helikopterillaan vaikkapa Helsinkiin ja ostaa minulle uuden hienon auton, kiitos. Nyt sitä varmaan pitäisi nostaa standardejaan, ei enää tyytyä surkeisiin tradenomeihin. Eli yksi komea, kuuma, älykäs, koulutettu ja rikas mies tilattu. Kuinka pitkä on toimitusaika?
Ehkä tämä blogiteksti pitäisi päättää tähän, ennen kuin alan höpisemään muuta hienoa ja korkealentoista. Rakkaat naiset ja miehet, menkää katsomaan Fifty Shades of Grey:tä ja sen jälkeen harrastakaa villiä, nautinnollista seksiä. Se on käsky! Minäkin koittaa noudattaa käskyni jälkiosaa. Amen.
P.S. Mielestäni Anastasialle olisi voitu hommata hienommat alkkarit leffaa varten, just saying..
Olin kuvitellu kaiken erilaiseksi, mitä elokuvassa todellisuudessa näytettiin. Yleisesti sanottuna leffa oli hyvä, mutta kyllä kirja oli paljon parempi. Odotan innolla seuraavia elokuvia tuosta sarjasta, koska mielestäni trilogian kaksi viimeistä kirjaa olivat paljon parempia kuin ensimmäinen.
Olin niin innoissani leffan alettua pyörimään. Christian Grey, hänen vaatehuone, solmiot, avarat työhuoneet, hienot autot - AH! <3 Miehet puvuissa on heikkouteni. Mielestäni miehet voisivat vetäistä useammin puvun niskaansa, näyttävät niin paljon paremmalta!
Pidin kyllä myös siitä, että Christian oli usein paidaton. Siinä ensimmäistä kertaa, kun Anastasia oli Christianin kanssa samassa hotellihuoneessa ja Christian meni suihkuun... Se kohtaus, kun Christian sanoi, että jos Anastasia olisi hänen, niin Christian olisi jo rangaissut hänet. Kuumaa kamaa, kun Christian asettui kontilleen sängylle ja meni niin lähelle Anastasiaa ja puraisi Anastasian paahtoleivästä palan. Siinä kohtia olisin itse ainakin ollut ihan: "Ota minut nyt heti!!" Damn..
Leffan musiikki oli niin seksikästä. Teki mieli siinä itsekki pokata joku kuuma jätkä ja lähteä vähän painimaan hänen kanssaan. Ja jos palataan takaisin leffaan, niin sanon tämän nyt suoraan sydämestäni: jos joku joskus haluaa sitoa minut ja panna yhtä villisti kuin Christian Grey, en pistä vastaan. Itse asiassa, voisko joku rikas ja hyvännäköinen tulla nyt luokseni ja sitoa minut sänkyyn solmiollaan kiinni ja panna aivoni pihalle? Onnistuuko?
Lisäksi tämä rikas, komea mies voisi viedä minut myös helikopterillaan vaikkapa Helsinkiin ja ostaa minulle uuden hienon auton, kiitos. Nyt sitä varmaan pitäisi nostaa standardejaan, ei enää tyytyä surkeisiin tradenomeihin. Eli yksi komea, kuuma, älykäs, koulutettu ja rikas mies tilattu. Kuinka pitkä on toimitusaika?
Ehkä tämä blogiteksti pitäisi päättää tähän, ennen kuin alan höpisemään muuta hienoa ja korkealentoista. Rakkaat naiset ja miehet, menkää katsomaan Fifty Shades of Grey:tä ja sen jälkeen harrastakaa villiä, nautinnollista seksiä. Se on käsky! Minäkin koittaa noudattaa käskyni jälkiosaa. Amen.
P.S. Mielestäni Anastasialle olisi voitu hommata hienommat alkkarit leffaa varten, just saying..
tiistai 10. helmikuuta 2015
Mammanpoika
Koska tänään oli nätti sää ja aurinko paistoi ja oli muutenkin ihana päivä, niin ajattelin palata ajassa taaksepäin kesään ja fiaskotapaukseen - Mammanpoikaan.
Tutustuin Mammanpoikaan treffit.suomi24.fi:ssä. Jo pelkkä saittimaininta saa varmasti monet huokaisemaan ja pyörittämään silmiään. Tiedän, tiedän... Mammanpoika opiskeli palomieheksi ja oli hyvännäköinen ja hyvässä kunnossa - söpö hymy, suklaasimät ja sixpackit ja kaikki. Vaihdoimme puhelinnumerot ja sovimme, että näkisimme joku kerta.
Selvisi, että Mammanpoika asui vanhempiensa luona Ruskossa, omakotitalossa. Hän kyllä oli kuulemma asunut aikasemmin omillaan, mutta joutui muuttamaan takaisin kotiin. Tapaamispäivä koitti. Sovimme, että hän tulee hakemaan minut autolla Ikean edestä ja ajamme siitä uimaan Ruskon vesikuopille ja sieltä sitten hänen luo (eli porukoiden luo). Ihmettelen näin jälkeenpäin, miksi suostuin moiseen, mutta tehty mikä tehty.
Ikean edessä seisoi turkoosinvärinen pieni auto, johon minun piti hypätä. Mammanpoika oli kyllä hyvännäköinen myös livenä, mutta jotenkin rotevamman näköinen kuin mitä kuvat antoivat ymmärtää. Ajoimme Ruskon vesikuopille, vai kutsutaanko niitä sittenkin hiekkakuopiksi? No, kuitenkin, ajoimme niihin ja Mammanpoika otti paidan pois ja ei hänellä mitään sixpackiä näkynyt. Olin niin pettynyt. Tai näkyi se silloin, kun Mammanpoika nosti kädet ylös ja venytteli, mutta muuten se oli piilossa.
Uimme vähän aikaa ja sitten hyppäsimme takaisin autoon ja Mammanpoika ajoi meidät vanhalle omakotitalolle. Menimme hänen huoneeseen kuljettuaan ensin läpi sotkuisen eteisen. Moikkasimme matkalla Mammanpojan pullukan äidin. Voi hyvää päivää, että hävetti! Vaihdoin märät bikinit Mammanpojan huoneessa sillä aikaa, kun hän meni juttelemaan äidilleen. Mammanpoika tuli takaisin ja kiipesimme hänen isoon sänkyyn katsomaan televisiota. Pääsin Mammanpojan kainaloon ja hän hiplaili sormillaan kättäni ja masuani katsoessamme jotain amerikkalaista överiksi vedettyä viihdeohjelmaa. Katkoilla suutelimme intohimoisesti ja katkojen loputtua palasimme taas katsomaan sivistyneesti ohjelmaa.
Yhdellä katkolla homma karkasi käsistä. Shortseja vedettiin kummaltakin alas, mutta panemaan en suostunut. Juttu päättyi Mammanpojan spermapurkaukseen suuhuni. Ihmettelen aina sperman makua: se ei oikein maistu millekään, mutta on niin lämmin ja jotenkin ehkä simmoinen imelä ja sitä ei oikein tee mieli niellä, mutta aina pakko niellä, ettei pahoittaisi toisen tunteita.
Tämän jälkeen meidän piti käydä kaupassa ostamassa iltapalaa, jota Mammanpojan äiti teki meille. Tuntui niin oudolta ja nololta katsoa vierestä, kun jätkän äiti teki meille salaattia ja paistoi pakasepatonkia uunissa. Ajattelin vain: "Tuolla Mammanpojan huoneessa me teimme kaikkea epäkorrektia, mitä ei vanhempien luona yleensä tehdä ja syystäkin. Ja tässä minä nyt seison ja katson, kun Mammanpojan äiti leikkaa tomaatteja ja kurkkuja ja salaatinlehtiä ja fetaa."
Iltapalan valmistuttua Mammanpojan äiti otti täyden lautasensa mukaan olohuoneeseen ja samoin teki Mammanpojan isä. Minä ja Mammanpoika jäimme keittiöön. Mammanpoika kauhi salaatin itselleen, otti kännykkänsä esiin ja alkoi tuijottamaan sitä samalla syöden iltapalaansa. Kännykästä alkoi kuulua ääniä ja hetken aikaa luulin, että Mammanpoika katsoi jotain traileria. Ei ollut traileri, Tajusin vasta hetken päästä, että Mammanpoika alkoi katsomaan How I Met Your Motheria... Luulin, että olisimme jutelleet hänen kanssaan, mutta hän päättikin katsoa jotain tyhmää sitcom-sarjaa, mikä dicki!
Kun olin syönyt ja Mammanpoika katsoi edelleen samaa jaksoa, käski hän minun mennä hänen huoneeseen odottamaan häntä. Sinne menin suljettujen ovien taakse ja tunsin itseni tosi tyhmäksi. Mitäköhän Mammapojan äiti ajatteli minusta? "Jaaha, taas uusi tyttönen meidän Mammanpojalla kierroksessa!" Ihan varmasti hän tiesi, mitä me Mammanpojan kanssa olimme tehneet. Ei nyt varmaan ihan tarkalleen tiennyt, mutta kuitenkin.
Mammanpoika tuli takaisin ja loppuillan katsoimme televisiota ja hän ehdotti, että olisi heittänyt minut takaisin Ikealle, koska tunsi olonsa kipeäksi. Päätin, että minun suihinottojani ei noin vaan käytetä hyväksi ja sanoin, että voisin jäädä yöksi niin kuin aikasemmin olimme sopineetkin. Olisi ehkä kuitenkin pitänyt lähteä sinä saman iltana, mutta ylpeys iski ja oli pakko jäädä yöksi. Menimme jossain vaiheessa nukkumaan ja en saanut unta ja sain kunnian kuunnella Mammanpojan jatkuvaa, ärsyttävää kuorsausta.
Aamulla heräsin siihen, että olin yksin huoneessa. Puin äkkiä vaatteet päälle ja lähdin etsimään Mammanpoikaa. Mammanpojan äiti tuli käytävällä vastaan, katsoi minua oudosti ja toivotteli huomenia. Löysin Mammanpojan olohuoneesta, hänellä oli kuumetta ja hän hoiteli jotain asioita koneella (oli riemurasiassa). En syönyt aamupalaa, vaikka minulle sellaista tarjottiinkin, sillä halusin päästä nopeasti pois Mammanpojan porukoiden talosta. Mammanpoika heitti minut Ikealle ja sen jälkeen en ole hänestä kuullut. Ja elimme onnellisesti elämämme loppuun asti erillään toisistamme.
Tutustuin Mammanpoikaan treffit.suomi24.fi:ssä. Jo pelkkä saittimaininta saa varmasti monet huokaisemaan ja pyörittämään silmiään. Tiedän, tiedän... Mammanpoika opiskeli palomieheksi ja oli hyvännäköinen ja hyvässä kunnossa - söpö hymy, suklaasimät ja sixpackit ja kaikki. Vaihdoimme puhelinnumerot ja sovimme, että näkisimme joku kerta.
Selvisi, että Mammanpoika asui vanhempiensa luona Ruskossa, omakotitalossa. Hän kyllä oli kuulemma asunut aikasemmin omillaan, mutta joutui muuttamaan takaisin kotiin. Tapaamispäivä koitti. Sovimme, että hän tulee hakemaan minut autolla Ikean edestä ja ajamme siitä uimaan Ruskon vesikuopille ja sieltä sitten hänen luo (eli porukoiden luo). Ihmettelen näin jälkeenpäin, miksi suostuin moiseen, mutta tehty mikä tehty.
Ikean edessä seisoi turkoosinvärinen pieni auto, johon minun piti hypätä. Mammanpoika oli kyllä hyvännäköinen myös livenä, mutta jotenkin rotevamman näköinen kuin mitä kuvat antoivat ymmärtää. Ajoimme Ruskon vesikuopille, vai kutsutaanko niitä sittenkin hiekkakuopiksi? No, kuitenkin, ajoimme niihin ja Mammanpoika otti paidan pois ja ei hänellä mitään sixpackiä näkynyt. Olin niin pettynyt. Tai näkyi se silloin, kun Mammanpoika nosti kädet ylös ja venytteli, mutta muuten se oli piilossa.
Uimme vähän aikaa ja sitten hyppäsimme takaisin autoon ja Mammanpoika ajoi meidät vanhalle omakotitalolle. Menimme hänen huoneeseen kuljettuaan ensin läpi sotkuisen eteisen. Moikkasimme matkalla Mammanpojan pullukan äidin. Voi hyvää päivää, että hävetti! Vaihdoin märät bikinit Mammanpojan huoneessa sillä aikaa, kun hän meni juttelemaan äidilleen. Mammanpoika tuli takaisin ja kiipesimme hänen isoon sänkyyn katsomaan televisiota. Pääsin Mammanpojan kainaloon ja hän hiplaili sormillaan kättäni ja masuani katsoessamme jotain amerikkalaista överiksi vedettyä viihdeohjelmaa. Katkoilla suutelimme intohimoisesti ja katkojen loputtua palasimme taas katsomaan sivistyneesti ohjelmaa.
Yhdellä katkolla homma karkasi käsistä. Shortseja vedettiin kummaltakin alas, mutta panemaan en suostunut. Juttu päättyi Mammanpojan spermapurkaukseen suuhuni. Ihmettelen aina sperman makua: se ei oikein maistu millekään, mutta on niin lämmin ja jotenkin ehkä simmoinen imelä ja sitä ei oikein tee mieli niellä, mutta aina pakko niellä, ettei pahoittaisi toisen tunteita.
Tämän jälkeen meidän piti käydä kaupassa ostamassa iltapalaa, jota Mammanpojan äiti teki meille. Tuntui niin oudolta ja nololta katsoa vierestä, kun jätkän äiti teki meille salaattia ja paistoi pakasepatonkia uunissa. Ajattelin vain: "Tuolla Mammanpojan huoneessa me teimme kaikkea epäkorrektia, mitä ei vanhempien luona yleensä tehdä ja syystäkin. Ja tässä minä nyt seison ja katson, kun Mammanpojan äiti leikkaa tomaatteja ja kurkkuja ja salaatinlehtiä ja fetaa."
Iltapalan valmistuttua Mammanpojan äiti otti täyden lautasensa mukaan olohuoneeseen ja samoin teki Mammanpojan isä. Minä ja Mammanpoika jäimme keittiöön. Mammanpoika kauhi salaatin itselleen, otti kännykkänsä esiin ja alkoi tuijottamaan sitä samalla syöden iltapalaansa. Kännykästä alkoi kuulua ääniä ja hetken aikaa luulin, että Mammanpoika katsoi jotain traileria. Ei ollut traileri, Tajusin vasta hetken päästä, että Mammanpoika alkoi katsomaan How I Met Your Motheria... Luulin, että olisimme jutelleet hänen kanssaan, mutta hän päättikin katsoa jotain tyhmää sitcom-sarjaa, mikä dicki!
Kun olin syönyt ja Mammanpoika katsoi edelleen samaa jaksoa, käski hän minun mennä hänen huoneeseen odottamaan häntä. Sinne menin suljettujen ovien taakse ja tunsin itseni tosi tyhmäksi. Mitäköhän Mammapojan äiti ajatteli minusta? "Jaaha, taas uusi tyttönen meidän Mammanpojalla kierroksessa!" Ihan varmasti hän tiesi, mitä me Mammanpojan kanssa olimme tehneet. Ei nyt varmaan ihan tarkalleen tiennyt, mutta kuitenkin.
Mammanpoika tuli takaisin ja loppuillan katsoimme televisiota ja hän ehdotti, että olisi heittänyt minut takaisin Ikealle, koska tunsi olonsa kipeäksi. Päätin, että minun suihinottojani ei noin vaan käytetä hyväksi ja sanoin, että voisin jäädä yöksi niin kuin aikasemmin olimme sopineetkin. Olisi ehkä kuitenkin pitänyt lähteä sinä saman iltana, mutta ylpeys iski ja oli pakko jäädä yöksi. Menimme jossain vaiheessa nukkumaan ja en saanut unta ja sain kunnian kuunnella Mammanpojan jatkuvaa, ärsyttävää kuorsausta.
Aamulla heräsin siihen, että olin yksin huoneessa. Puin äkkiä vaatteet päälle ja lähdin etsimään Mammanpoikaa. Mammanpojan äiti tuli käytävällä vastaan, katsoi minua oudosti ja toivotteli huomenia. Löysin Mammanpojan olohuoneesta, hänellä oli kuumetta ja hän hoiteli jotain asioita koneella (oli riemurasiassa). En syönyt aamupalaa, vaikka minulle sellaista tarjottiinkin, sillä halusin päästä nopeasti pois Mammanpojan porukoiden talosta. Mammanpoika heitti minut Ikealle ja sen jälkeen en ole hänestä kuullut. Ja elimme onnellisesti elämämme loppuun asti erillään toisistamme.
sunnuntai 25. tammikuuta 2015
Näen punaista
Nyt vähän ärsyttää! Eikä niinkään vähän, vaan aika paljon. Miehet, minä vihaan teitä! (Mutta samalla rakastan, mutta nyt vihaan, koska olette niin kusipäitä.)
Tämä Perjantai-tradenomi peruutti keskiviikkona meidän treffit viestillä: "Baby ;) Ei mulle käykään pe. Tarvii joku toinen kerta jos sulle sopii.." Mikä mulkku oikeasti! Vei minulta häslingin ja paniikin, että mitä laitan päälle ja kuinka meikkaan ja muutenkin sen kivan tunteen, kun vähän jännittää, että tapaa toisen ihmisen ja pääsee puhumaan ja nauramaan ja miettimään, että saako pusua illan päätteksi. Kaiken tuon vei minulta ja tilalle tuli ärsyyntyneisyys. Ei olla hänen kanssa viestitelty siitä asti. Voin lyödä vetoa, että sitten kun Perjantai-tradenomi on taas kännissä, niin sittenhän sieltä tulee niitä viestejä, että tule tänne ja maksan taksin puolestasi yms yms yms.
Lauantaina minun piti nähdä vakiopanoni Raimo. Yleensä hän tulee hirveän myöhän luokseni, joskus 21-23 aikoihin, mutta nyt hänen piti tulla päivemmällä. Itse asiassa meidän piti nähdä jo viime viikon lauantaina, mutta eihän Raimo sitten kerennyt. Raimon siis piti tulla nyt eilen ennen klo 20 ja olisimme harrastaneet kuumaa, villiä, eläimellistä seksiä, mutta EI! Ei, ei ei, Raimo ei tullut, Raimolla oli kiire. Vitun Raimo. Siis anteeksi nyt vain, mutta kuka idiootti kieltäytyy helvetin hyvästä seksistä? Kuka ääliö tekee niin? Siis minähän olin tammikuun alussa pistämässä Raimon kanssa tämän meidän jutun pakettiin, koska ärsytti niin paljon hänen käytös. Tiedättehän sen, kun mies käy ihan kuumana ennen seksiä ja heti aktin jälkeen hänestä tulee ihan kylmä ja hän lähteekin pian pois, vaikka sinun tekisi mieli makoilla siinä alasti toisen vieressä ja halailla ja pusutella ja hipsutella sormenpäillä hänen ihoa. Raimo on käyttäytynyt juuri noin kylmästi, ja sanoin hänelle, että minulle riitti että en jaksa katsella tuommoista touhua enää että en halua tuntea itseäni niin hyväksikäytetyksi. Ja Raimohan oli silloin ihan paniikissa, että menettäisi minut, koska olen kuulemma hänen paras pano ja olen hänen paras kokonaisuus sängyssä ja että hän lupaa tehdä ihan mitä vain, kunhan meidän seksijuttu jatkuisi. Mutta mitä hän eilen teki? Ei vittu voinut tulla panemaan, koska oli niin paljon kaikkea muuta.
Tänään minun piti skypettää Carlin kanssa. Hän laittoi itse viestiä minulle torstaina ja hänen viesteistä huomasi, että hänellä oli ikävä minua. Meidän siis piti skypettää tänään hänen kanssaan ennen kuin hän menisi veljensä kanssa elokuviin. Aamupäivällä jo puhuimme siitä ja hän sanoi, että hän käy ensin lenkillä ja sitten puhumme tai niin minä ainakin asian ymmärsin. Mutta ei. Puolentoista tunnin päästä kyselin häneltä, että olisko Skype-aika ja vastauksena tuli, että hän ei kerkeä koska on KIIREINEN. Voi nyt helvetti!
Vitun miehet, ei riitä kirosanoja haukkumaan heidät pystyyn. Olisin halunnut jotain sääpinää miesrintamalle. Toisin kävi ja nyt ärsyttää. Ei edes kolmen päivän baariputki auttanut asiaa mitenkään (to: opiskelijabileet Lynissä, pe: kaverin kanssa tanssimassa Moinkeyssa, la: toisen kaverin kanssa tanssimassa Monkeyssa). Taidan ottaa pakastimesta jäätelöä ja mussuttaa sitä ja katsoa joku hyvä komedia.
Tämä Perjantai-tradenomi peruutti keskiviikkona meidän treffit viestillä: "Baby ;) Ei mulle käykään pe. Tarvii joku toinen kerta jos sulle sopii.." Mikä mulkku oikeasti! Vei minulta häslingin ja paniikin, että mitä laitan päälle ja kuinka meikkaan ja muutenkin sen kivan tunteen, kun vähän jännittää, että tapaa toisen ihmisen ja pääsee puhumaan ja nauramaan ja miettimään, että saako pusua illan päätteksi. Kaiken tuon vei minulta ja tilalle tuli ärsyyntyneisyys. Ei olla hänen kanssa viestitelty siitä asti. Voin lyödä vetoa, että sitten kun Perjantai-tradenomi on taas kännissä, niin sittenhän sieltä tulee niitä viestejä, että tule tänne ja maksan taksin puolestasi yms yms yms.
Lauantaina minun piti nähdä vakiopanoni Raimo. Yleensä hän tulee hirveän myöhän luokseni, joskus 21-23 aikoihin, mutta nyt hänen piti tulla päivemmällä. Itse asiassa meidän piti nähdä jo viime viikon lauantaina, mutta eihän Raimo sitten kerennyt. Raimon siis piti tulla nyt eilen ennen klo 20 ja olisimme harrastaneet kuumaa, villiä, eläimellistä seksiä, mutta EI! Ei, ei ei, Raimo ei tullut, Raimolla oli kiire. Vitun Raimo. Siis anteeksi nyt vain, mutta kuka idiootti kieltäytyy helvetin hyvästä seksistä? Kuka ääliö tekee niin? Siis minähän olin tammikuun alussa pistämässä Raimon kanssa tämän meidän jutun pakettiin, koska ärsytti niin paljon hänen käytös. Tiedättehän sen, kun mies käy ihan kuumana ennen seksiä ja heti aktin jälkeen hänestä tulee ihan kylmä ja hän lähteekin pian pois, vaikka sinun tekisi mieli makoilla siinä alasti toisen vieressä ja halailla ja pusutella ja hipsutella sormenpäillä hänen ihoa. Raimo on käyttäytynyt juuri noin kylmästi, ja sanoin hänelle, että minulle riitti että en jaksa katsella tuommoista touhua enää että en halua tuntea itseäni niin hyväksikäytetyksi. Ja Raimohan oli silloin ihan paniikissa, että menettäisi minut, koska olen kuulemma hänen paras pano ja olen hänen paras kokonaisuus sängyssä ja että hän lupaa tehdä ihan mitä vain, kunhan meidän seksijuttu jatkuisi. Mutta mitä hän eilen teki? Ei vittu voinut tulla panemaan, koska oli niin paljon kaikkea muuta.
Tänään minun piti skypettää Carlin kanssa. Hän laittoi itse viestiä minulle torstaina ja hänen viesteistä huomasi, että hänellä oli ikävä minua. Meidän siis piti skypettää tänään hänen kanssaan ennen kuin hän menisi veljensä kanssa elokuviin. Aamupäivällä jo puhuimme siitä ja hän sanoi, että hän käy ensin lenkillä ja sitten puhumme tai niin minä ainakin asian ymmärsin. Mutta ei. Puolentoista tunnin päästä kyselin häneltä, että olisko Skype-aika ja vastauksena tuli, että hän ei kerkeä koska on KIIREINEN. Voi nyt helvetti!
Vitun miehet, ei riitä kirosanoja haukkumaan heidät pystyyn. Olisin halunnut jotain sääpinää miesrintamalle. Toisin kävi ja nyt ärsyttää. Ei edes kolmen päivän baariputki auttanut asiaa mitenkään (to: opiskelijabileet Lynissä, pe: kaverin kanssa tanssimassa Moinkeyssa, la: toisen kaverin kanssa tanssimassa Monkeyssa). Taidan ottaa pakastimesta jäätelöä ja mussuttaa sitä ja katsoa joku hyvä komedia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)